Saunaan liittyvä sanasto ja kirjoittamaton saunaetiketti opitaan jo varhain, ne siirtyvät suullisena perimätietona sukupolvelta toiselle. Jo pienet lapset osaavat kertoa, kuinka saunassa toimitaan. Voidaankin perustellusti sanoa, että sauna ja saunominen ovat syvällä kulttuuriperimässämme.

Saunomiseen on liitetty aina hyvinvointia ja terveyttä edistäviä uskomuksia. Saunassa on parannettu sairauksia, kupattu, isketty verta, hierottu ja oiottu jäseniä. Edelleenkin monet kokevat saavansa apua vilustumisen ehkäisyyn ja hoitoon saunanlauteilta. Useimmille sauna on kuitenkin paikka, jossa rentoudutaan ja rauhoitutaan.

Sauna liittyy edelleen vahvasti juhlapäiviemme aattoihin ja erityistilanteisiin. Miellyttävän kokemuksen lisäksi joulu- ja juhannussauna sekä mökki- ja morsiussauna ovat saunatapahtumia, joiden vietolla on erityinen ja vahva asema kulttuurissamme. Edustussaunat, saunasopimukset ja rennot saunapalaverit edustavat työelämän vapaamuotoista työskentelytapaa, jossa asioita edistetään löylynhengen myötävaikutuksella.

Saunomiseen on aina liitetty myös tarjoilu ja leppoisa seurustelu saunaseuralaisten kanssa. Runsaan hikoilun jälkeen maistuu raikas, kylmä juoma ja vilvoitellessa suolainen saunaruoka. Pikkuruoat ovat tarjoilusuosikkeja, koska niitä on helppo syödä yhdellä kädellä, ilman suuria kattauksia ja vapaamuotoisesti puettuna. Maukkaat salaatit, kiusaukset, makkarakimarat sekä pienet sormisyötävät ovatkin saunaruokien kärkeä. Saunakahvit on suomalainen käsite, joka ei selittelyä kaipaa.