Punatiilisen ja näyttävän Järvenpää-talon ovat suunnitelleet arkkitehdit Olavi Lipponen ja Erkki Karonen. Talo valmistui vuonna 1987 aivan kaupungin keskustaan, rautatieaseman läheisyyteen. Järvenpää-talossa järjestetään ympäri vuoden monipuolisia kulttuuritapahtumia ja yritysjuhlia.

Järvenpää-talo on isojen konferenssien, konserttien ja tapahtumien tasokas pitopaikka. Talon laaja kulttuuritarjonta kattaa näytöksiä stand up -komiikasta klassisen musiikin konsertteihin. Sibelius-salin akustiikka on Suomen parhaita. Akustiikan on suunnitellut kokenut akustiikkaan, äänitekniikan suunnitteluun ja tutkimukseen erikoistunut arkkitehtitoimisto Alpo Halme. Konserttien ja teatteriesitysten lisäksi Sibelius-salia käytetään klassisen musiikin äänitystilana. Viihtyisässä Juhani Aho-salissa on istumapaikkoja tasalattiaisessa salissa ja kauniilla parvella. Tilaa käytetään kokouksiin, näyttelyihin, konsertteihin, juhliin sekä teatteriesityksiin. Talon kaksitoista kokoustilaa ovat muunneltavia, ja niitä voidaan yhdistellä eri tavoin vaihtelevia kongressi- ja kokoustarpeita varten.

Järvenpää-talossa sijaitsee myös intiimi Kellariteatteri, joka toimii Järvenpään Teatterin päänäyttämönä. Teatteritoiminnan aloitti 1970-luvulla pieni, harrastajateatterista kiinnostunut rautatieläisten joukko. Järvenpää-talon valmistuttua toiminta siirtyi koulujen juhlasaleista ja seurojentalojen näyttämöiltä Sibelius-salin suurelle näyttämölle, mikä on mahdollistanut kunnianhimoisen työn jatkumisen. Talon aulassa toimii myös kaikille avoin Galleria Järnätti, jossa on esillä vaihtuvia näyttelyitä installaatioista öljyvärimaalauksiin ja valokuviin. Näyttelyt vaihtuvat kuukausittain, ja niihin on vapaa pääsy.

Säveltäjämestari ja kulinaristi

Juhlavuoden aikana säveltäjämestari Sibeliuksen kansallisromanttinen musiikkituotanto on näyttävästi esillä erityisesti Järvenpäässä. Kansainvälisesti tunnetuimman ja esitetyimmän säveltäjämme elämäntyö kiinnostaa edelleen.

Merkittävän sinfoniasävellystyön ohessa Sibelius oli myös varsinainen hyvän ruoan ystävä. Säveltäjämestarin suhtautumista ruokaan kuvaa tapa, jolla hän vastasi vaimolleen Aino Sibeliukselle tämän kysellessä tuoreelta aviomieheltään mieluisia ateriatoiveita. Vastaus kuului: ”Shamppanjaa ja ostereita!” Arkisin taiteilijakodissa aterioitiin kuitenkin hyvin yksinkertaisesti. Tarjolla oli usein puuroja, sianlihakastiketta ja keitettyjä perunoita sekä kasviksia ja hedelmiä talon omasta puutarhasta. Aino Sibelius oli taitava ja huolellinen puutarhuri, joka kokeili ja kasvatti monia tuohon aikaan tuntemattomiakin lajikkeita kasvimaallaan. Kasvien siemeniä Aino sai tuliaisina aviomiehensä ulkomaanmatkoilta.

Ainolan pitkäaikainen keittäjä Helmi Vainikainen kertoo muistelmissaan, että talon yleinen pyhäruoka oli vasikanpaisti ja vihreät herneet, mutta juhla-aterioilla tarjottiin usein lintupaistia, joka oli yksi mestarisäveltäjän lempiruoista ostereiden ja riistan ohella. Sibelius nautti juhla-aterioilla hyvistä punaviineistä, ja hänellä oli jopa nykykäsityksen mukaan laaja ja monipuolinen viini- ja juomavarasto. Talon isännän kerrotaan olleen erittäin vieraanvarainen ja halunneen kestitä vieraitaan herkullisella ruoalla ja laadukkailla juomilla.

Aino Sibeliuksen kirjeenvaihdosta on käynyt ilmi, että säveltäjä oli myös makean ystävä. Sibeliuksen kerrotaan nauttineen usein myöhään illalla laihan viskigrogin ja sen kanssa palan kinuskikakkua, joka oli hänen mielestään mainio makupari. Myös erilaisilla täytteillä maustetut tartaletit maistuivat säveltäjälle.

Järvenpää-talossa on tarjolla kaksi erilaista juhlavuoden Sibelius-menua, joiden makumaailma on saanut vaikutteita 1900-luvun alkupuolen ruokakulttuurista ja mestarin makumieltymyksistä.