Porvoonjoen alueella sijaitsevassa teollisuusrakennuksessa on vuosikymmenten saatossa valmistettu hevosenkenkiä, liimattu vaneria ja valettu metallia. Uudistettu, kulttuurihistoriallinen rakennus toimii nykyisin monipuolisena kulttuuri- ja kongressikeskus Taidetehtaana. Korttelin kokoisella alueella on muun muassa runsaasti näyttely- ja taidetiloja sekä taiteilijoiden työhuoneita sekä kahviloita ja ravintoloita.

Teollisuusrakennuksen historia yltää 1920-luvulle, jolloin porvoolainen kehysliike Alba Oy Ab alkoi rakentaa Porvoonjoen länsirannalle Näsiin uutta teollisuuslaitosta. Suomen teollisuuden kasvu oli voimakasta vuosisadan ensimmäisinä vuosikymmeninä, ja tämä näkyi myös Porvoon näyttävissä tehdasinvestoinneissa.

Tehtaan tiloissa on toiminut muun muassa konepaja, hevosenkenkätehdas ja vaneritehdas.

 Fiskars omisti tehtaan 1960-luvulla, jolloin sen konepajalla koottiin traktoreita ja kaivinkoneita. Vuosien varrella tehdasaluetta on kohdannut myös monenlainen epäonni. Tulipalot ja sota-ajan pommitukset ovat vaurioittaneet rakennusta, mikä näkyy tänä päivänäkin rakennuksen erilaisina korotuksina ja laajennuksina.

Vuosituhannen alussa alueesta järjestettiin arkkitehtikilpailu. Rakennustyöt käynnistyivät vuonna 2009, ja uudistettu Taidetehdas valmistui 2012. Alkuperäisestä rakennuksesta on jäljellä vielä pannuhuone ja verstastilat. Parhaimmillaan tiloissa on ollut 40 taiteilijan työhuoneet ja erilaisia työpajoja, kuten paperityö- ja grafiikkapajat. Pannuhuone toimii nykyisin taiteilijoiden työpaikkana ja verstasta käytetään vaihtelevana työtilana. Taidetehtaassa on myös taidegalleria sekä näyttely- ja konserttitiloja. Taidetehtaan nykyinen omistus on jakautunut kolmen säätiön kesken. Omistajina toimii Suomen Kulttuurirahasto, Alfred Kordelinin säätiö ja Emil Aaltosen säätiö.

Kuvat: Taidetehdas, www.taidetehdas.fi