Scoottausammattilainen Helmeri Pirinen todistaa, että oikealla asenteella ja intohimolla erikoisemmallakin talentilla voi tehdä suuria.

Intohimo löytyi sattumalta

15 vuotta scoottausta on yhtä kauan kuin monen sitä harrastavan koko elinikä. 27-vuotiaan suomalaisen scoottausammattilaisen Helmeri Pirisen ura alkoi sattumalta. Monet kaverit harrastivat skeittausta, mutta Helmerillä ei ollut skeittilautaa – Sukulaiselta lahjaksi saatu tavallinen potkulauta sen sijaan löytyi. Luova nuorukainen alkoi kokeilla, miten temput sillä onnistuisivat.

”Kaikilla muilla skeittipuistossa oli skeittilauta tai temppupyörä. Minua ei kuitenkaan nolottanut olla erilainen, vaan menin aina rohkeasti mukaan. Potkulauta herätti paljon kiinnostusta,” Helmeri kertoo.

Välillä kieltämättä harmitti ettei kokemuksia ja temppuja voinut vertailla muiden scoottaajien kanssa. Käännekohta oli, kun Helmeri löysi netistä lajille omistetun kansainvälisen sivuston. Scoottausyhteisö loi lisäuskoa tekemiseen ja motivoi Helmeriä luomaan scoottauksesta isomman jutun omassa kotimaassaan.

Scoottausammattilainen Helmeri Pirinen

Helppo ja hauska aloittaa

Helmerin temppuja uteliaana seuranneiden kavereiden keskuudesta ja ympäriltä alkoi löytyä muitakin, jotka kiinnostuivat scoottauksesta. Kohta uusia lajin harrastajia näkyi yhä enemmän. Suosion kasvuun vaikutti lajin helppous, hauskuus ja edullisuus: Alkuun pääsemiseen riittää scootti ja suojat.

Ehkä isoin merkitys oli kuitenkin Helmerin lajin puolesta tekemällä työllä. Hän on ollut rakentamassa scoottaushallia, järjestämässä kilpailuja ja scoottauskursseja, kertomassa lajista mediassa ja vaikka mitä muuta.

”Scoottausammattilaisuuden ansiosta olen päässyt elämään omaa unelmaani. En vaihtaisi päivääkään viimeisestä 15 vuodesta.”

Scoottausammattilaisuuden ansiosta olen päässyt elämään omaa unelmaani.

Aina uusia temppuja

Scoottaustemppujen tekniikkaa voisi kuvailla yhdistelmäksi skeittausta ja temppupyöräilyä. Temppuja on lukematon määrä, eikä edes ammatikseen scoottaava Helmeri voi sanoa osaavaansa kaikkia.

”Harjoittelun voi aloittaa oikeastaan missä tahansa, missä on asfalttia. Sitten vain lähimmälle skeittiparkille kokeilemaan. Ensimmäiseksi kannattaa opetella hyppäämään laudalla ja kun tasapaino on hallussa, voi alkaa treenata temppuja. Temppuja voi opetella temppuvideoista ja seuraamalla parkeilla muita scoottaajia,” Helmeri vinkkaa.

”Scoottauksessa saa ilmaista itseään ja tehdä juuri sellaisia temppuja, joista itse pitää. Lajissa on helppo saada uusia kavereita ja onhan se erinomaista piiloliikuntaa missä kehittyy niin fyysinen kunto kuin kehon motoriikkakin. Loistava kokonaisuus, joka sopii lähes kaikille.”

Scoottauksessa saa ilmaista itseään ja tehdä juuri sellaisia temppuja, joista itse pitää.

Seuraa omaa talenttiasi

Tänä päivänä scoottaajia on aika paljon enemmän, kuin Helmerin aloittaessa 15 vuotta sitten. Siitä on tullut BMX-pyöräilyn ja skeittauksen rinnalle oma maailmanlaajuisesti noteerattu lajinsa. Scoottauksen kansainvälisen toimijan International Scooter Associationin mukaan maailmanmestaruudesta kilpailee vuosittain satoja scoottausammattilaisia ja lajin TV-näkyvyys tavoittaa jopa 25 miljoonaa ihmistä.

”Kannattaa tehdä rohkeasti sitä mikä tuntuu juuri itsestään hyvältä. Ei kannata välittää liikaa muiden mielipiteistä. Huipulle kannattaa pyrkiä jos se sopii itselleen ja siitä pitää. Mitään ei kannata lähteä väkisin vääntämään vaan pääasia on se, että on hauskaa kavereiden kanssa,” Helmeri kiteyttää.