Janna Rantala

Hyvää tarkoittava yhdessä syömisen intosi ei välttämättä tartu perheenjäseniin tai työtovereihin, jos vain vetäiset aterian esiin ja seuraat muiden reaktiota. Muutos vaatii yleensä pikku riikkisen keskusteluakin. Näillä pääset alkuun.

1. Toiveet esiin

Nykyiseen tilanteeseen tyytyväinen yksinruokailija tuskin haluaa myllätä tapojaan tilastotietojen tai blogin innoittamana. Perustele siksi oma ehdotuksesi seikoilla, jotka liittyvät juuri teidän perheeseenne tai ryhmäänne. Mitä toivot muutoksen tuovan teille? Mitä kaikkea yksin tai yhdessä syöminen on sinun elämässäsi merkinnyt?

2. Toiveet ääneen

Ajatukset tulevat paremmin todeksi teoilla kun sanot ne ääneen. Eli muista kertoa ajatuksistasi myös muille ääneen.

3. Kuuntele mahdolliset vastaväitteet tosissasi

Ehkä lounastunti on liian lyhyt, ilta täynnä harrastuksia, jokainen haluaa syödä eri aikaan tai erilaista ruokaa, lapset möykkäävät kuitenkin liikaa… Pohtikaa yhdessä voisitteko näistä huolimatta, tai juuri siksi, kokeilla yhdessä syömistä vaikka kahden viikon ajan.

4. Tunnustelu ja minimikäytöstavat

Alkuun ei kannata kasata paineita. Tässä vasta totutellaan ja tunnustellaan.  Pääasia on olla yhdessä, kaikesta muusta voi joustaa tarpeidenne mukaan. Hoitakaa päivän ensimmäinen palaveri aamiaispaikassa. Jos olette päivällisaikaan tahoillanne, syökää yhdessä iltapalaa. Kattakaa ateria olohuoneen matolle. Syökää kukin omaanne, mutta yhtä aikaa. Pysykää kaikille sopivissa puheenaiheissa. Jos keskustelu ei suju, olkaa hiljaa. Vaatikaa vain minimikäytöstapoja. (Tai revitelkää, jos se on yhteinen juttunne). Antakaa haluttomimman päättää mitä syödään, koska hän on niin reilu, että suostuu mokomaan hössötykseen.

5. Puhukaa muutoksesta

Älkää asettuko toisianne vastaan väittelemään. Olkaa sen sijaan yhdessä samalla puolella, tätä mielenkiintoista kokeilua tutkimassa. Kattakaa mielipiteistänne muhkea buffet-pöytä, jossa kaikki kokemukset ovat yhtä arvokkaita. Miltä kokeilu tuntuu? Mikä siinä on paremmin, mikä huonommin kuin aiemmassa tavassanne? Uuden tavan vakiintuminen voi viedä kuukausia. Onneksi teillä ei ole kiire eikä mikään.