Asiantuntijavieraana professori Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitosta

Suuhygieniasta huolehtiminen on elinikäinen projekti, joka käynnistyy heti ensimmäisten hampaiden puhjettua noin kuuden kuukauden iässä. Koska hampaiden varhainen reikiintyminen altistaa reikiintymiselle myös myöhemmällä iällä, lasten hampaiden oikeaan hoitoon kannattaa kiinnittää huomiota alusta pitäen.

Lapset vaaravyöhykkeellä

Suomessa 2000-luvulla julkaistut raportit osoittavat, että jopa 30 prosentilla 5-vuotiaista lapsista on hampaissaan hoitoa vaativia reikiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksessa vuosilta 2007–2009 käy ilmi, että erityisen yleistä reikiintyminen on pienituloisten ja vähän koulutettujen perheiden lapsilla, joiden keskuudessa erot alkavat näkyä jo puolitoistavuotiaina.
Malmön yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan tilanne ei ole kuitenkaan Pohjoismaissa viimeisten vuosikymmenten aikana huonontunut. Lasten kariestartuntojen määrä on laskenut 1980-luvun alun jälkeen merkittävästi, mutta 1990-luvun lopun jälkeen kehitys on tasaantunut tai loppunut jopa kokonaan.

Terveyden edistämisen asiantuntijahammaslääkärinä toimiva professori emeritus Hannu Hausen, mistä lasten hampaiden varhainen reikiintyminen johtuu?

– Pikkulasten hampaiden reikiintymisen taustalla on kariesbakteerien varhainen kolonisoituminen lapsen suuhun, yleensä lähipiirissä olevan ihmisen syljen kautta, Hannu Hausen toteaa. – Myös lapsen ruokavaliolla on iso merkitys. Jos lapsen ruokavalio on kunnossa, eli siihen ei sisälly esimerkiksi tiheään toistuvia sokeripitoisia mehuja ja välipaloja, pienen sylkimäärän joutuminen lapsen suuhun ei välttämättä johda kariesbakteerien pesiytymiseen.

Toisaalta on tärkeä muistaa, että hampaat voivat pysyä terveinä bakteeritartunnasta huolimatta, jos suu pidetään puhtaana ja vältetään napostelua, tiheää sokerinkäyttöä sekä mehujen käyttöä.

Aikuisiän vitsaus

Kuten on usein todettu, epäterveellisten elämäntapojen lasku lankeaa maksettavaksi myöhemmällä iällä. Hannu Hausen, minkälainen lasku lasten hampaiden varhaisesta reikiintymisestä aiheutuu lapselle itselleen?

– Olipa lapsen kariesura hyvä tai huono, sen on tapana jatkua samanlaisena myöhäisemmälläkin iällä. Jos esimerkiksi hampaiden hoito ajautuu väärälle uralle, siltä on vaikeampi päästä pois. Täysin mahdotonta se ei kuitenkaan ole, lohduttaa Hausen.

Entä millainen lasku lasten varhaisesta reikiintymisestä aiheutuu yhteiskunnalle?

– Lasten hampaat saattavat reikiintyä pahimmillaan jo kolmen vuoden iässä. Tällöin lapsia saatetaan joutua hoitamaan nukutuksessa, ja se tapahtuu usein erikoissairaanhoidossa yhteiskunnan voimavaroin. Haluan kuitenkin korostaa, että suurimmat kustannukset koituvat inhimillisten kärsimysten muodossa, muistuttaa Hannu Hausen.

Hampaidenhoidon ABC

Professori Hannu Hausen on sitä mieltä, ettei lasten suun hyvinvointi vaadi ihmeitä. Yleensä riittää, että ruokailutottumukset ovat kunnossa ja että hampaat harjataan kahdesti päivässä fluorattua hammastahnaa käyttäen.

– Tärkein asia ovat säännölliset ruokailutottumukset, jotka eivät suosi kariesbakteereita. Napostelua tulisi välttää, eikä lapsella saisi olla esimerkiksi mehulaseja tai nokkamukeja, joista hän voi siemailla juomia omaan tahtiin, Hausen konkretisoi. – Lisäksi on syytä välttää vieraan ihmisen syljen joutumista lapsen suuhun. Lapsen lusikkaa tai maahan pudonnutta tuttia ei siis kannata käyttää omassa suussaan. En kuitenkaan halua lietsoa asiassa paniikkia, sillä asian suhteen on nähty välillä ylilyöntejäkin.

– Myös hyvät suunhoidon tavat kuuluvat asiaan. Se tarkoittaa hampaiden harjaamista heti ensimmäisen hampaan puhkeamisen jälkeen, fluoripitoisen hammastahnan säänneltyä käyttöä sekä ksylitolia, listaa Hannu Hausen.

Ksylitoli reikiintymisen vastaisessa työssä

Ksylitoli on luonnontuote, jota esiintyy sekä kasveissa että ihmisen elimistössä. Sitä valmistetaan myös teollisesti, pelkistämällä lehtipuiden kuten koivun sisältämää ksylaanista saatua ksyloosia. Täysksylitoli pienentää hampaiden reikiintymisen riskiä, katkaisee happohyökkäyksen, vähentää plakin määrää hampaan pinnalla ja tekee siitä helpommin harjattavaa sekä heikentää kariesbakteerien toimintaa suussa.

Ksylitolin käytön eduista on olemassa runsaasti tutkimusaineistoa. Hannu Hausen, millainen on mielestäsi ksylitolituotteiden merkitys pienten lasten hampaiden varhaisen reikiintymisen ehkäisyssä?

– On olemassa tutkimustietoa, että äidin säännöllinen ksylitolipurukumin käyttö estää kariesbakteerin kolonisoitumista lapsen suuhun. Ksylitolin käytöstä on apua myös lapsille ja nuorille. Nykyisin päiväkodeissa onkin yleistynyt tapa, että lasten vanhemmat keräävät kolehdin, jonka turvin ksylitolituotteita tarjotaan lapsille aterioiden jälkeen.

– Hyvään tulokseen voidaan päästä ilman ksylitoliakin, jos suuhygienian ja ruokatottumusten osalta kaikki asiat ovat muuten täysin kunnossa. Ksylitoli on kuitenkin oiva apu erityisesti niissä tapauksissa, joissa tukitoimenpiteille on tarvetta, korostaa Hausen.