Ksylitolin säännöllisellä käytöllä on tutkitusti myönteisiä vaikutuksia lasten suun terveyteen. Näillä viidellä vinkillä ksylitolista tulee osa lapsen arkea.  

1. Heti, kun maitohampaat puhkeavat

Ksylitoli antaa tehokkaan suojan reikiintymistä vastaan, sillä se ehkäisee kariesbakteeritartuntaa ja pysäyttää ruokailun jälkeisen happohyökkäyksen. Käypähoito suositusten mukaan lasten hampaiden reikiintymisen kannalta ensimmäinen kriittinen hetki on maitohampaiden puhkeamisvaihe. Ksylitolin reikiintymistä ehkäisevä vaikutus onkin tehokkain silloin, kun sen käyttö aloitetaan heti ensimmäisten hampaiden puhjettua.

2. Ensin pastilleja sitten purkkaa

Lapsille kehitetyt ksylitolipastillit ovat hyvänmakuisia ja sulavat suussa nopeasti. Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaan ksylitolin päivittäinen käyttö voidaan aloittaa pastilleilla heti, kun lapsi osaa syödä kiinteitä ruokia. Purukumin syömisen lapsi voi aloittaa, kun hän osaa pureskella sitä nielemättä, yleensä 2–3 vuoden iässä.

3. Pikkuhiljaa, niin vatsa tottuu

On yksilöllistä, millaisia määriä ksylitolia lapsen vatsa kestää. Totuttelu päivittäiseen ksyliton käyttöön kannattaa kuitenkin aloittaa vähitellen vatsavaivojen välttämiseksi. Lapsen päiväannoksen ei tulisi ylittää 10 grammaa, joka tarkoittaa esimerkiksi 10 palaa täysksylitolipurukumia.

4. Ruokailun päätteeksi

Ksylitolia kannattaa tarjota lapselle heti ruokailun jälkeen, sillä silloin sen antama suoja reikiintymistä vastaan on suurin. Myös useimmissa suomalaisissa päiväkodeissa lapset saavat ksylitolipastillin ruokailun jälkeen.

5. Ksylitolista apua myös korvien hyvinvointiin

Oulun yliopistossa tehdyt tutkimukset osoittavat, että säännöllisesti käytettynä ksylitoli vähentää lasten korvatulehduksia jopa 40 prosentilla. Korvatulehduksia aiheuttaa tavallisimmin streptococcus pneunomia -bakteeri, joka on sukua hampaiden reikiintymistä aiheuttaville bakteereille.