Asiantuntijavieraana EHL Heikki Alapulli Oral Hammaslääkäreistä

Onko suomalaislasten suun terveys taantunut? Mitkä ovat tärkeimpiä keinoja riskitekijöiden minimoimiseksi? Tätä pohtii lasten hammashoidon asiantuntija, HUS:n Lastenklinikalla ja Oral Hammaslääkäreissä työskentelevä erikoishammaslääkäri Heikki Alapulli.

Muutaman vuoden takaisen tutkimuksen mukaan suomalaislapset pesevät hampaitaan kuudenneksi vähiten Euroopassa. Tilastojen valossa suomalaisten lasten hampaat olisivatkin huonommassa kunnossa kuin muiden Pohjoismaiden lapsilla. Mikä on lasten parissa työskentelevän hammaslääkärin tuntuma asiaan, onko suomalaisten hammasterveys taantumassa?

– Selkeätä tulosta siitä, että oltaisiin menty taaksepäin, ei ole julkaistu, toteaa Heikki Alapulli. – Toisaalta voidaan sanoa, että hammasterveyden paraneminen on pysähtynyt. Esimerkiksi varusmiesten kohdalla on jo merkkejä tilanteen huononemisesta. Mitattaessa hammasterveyttä vain keskiarvolla ei huomioida reikien keskittymistä pienelle joukolle yksilöitä eli polarisaatiota. Sellaisia lapsia, joilla on todella paljon hammashoidon tarvetta on siis enemmän kuin aiemmin.

Ammattilaiset huolissaan tilanteen pahenemisesta

Alapullin mukaan hampaiden huonontuminen ei vielä näy koko väestössä. Lasten hammashoidon parissa työskentelevillä on kuitenkin huoli, että viiden vuoden aikajänteellä ongelmat saattavat näkyä laajemminkin.

– Vaikka ääri-ilmiöiden lisääntyminen ei vielä näy keskiarvossa, täytyy muistaa että meillä on jo nyt vakavista hammasperäisistä infektioista kärsiviä lapsia. Puhutaan siis lapsista, joiden hampaita ei ole hoidettu asianmukaisesti ja ongelmat ovat päässeet niin pitkälle, että hampaista peräisin oleva infektio aiheuttaa hoitamattomana jopa hengenvaarallisen tilan, sanoo Lastenklinikalla työskentelevä Alapulli.

Oleellista on varhainen puuttuminen suun ongelmiin. Alapulli muistuttaakin suuhygienistin ja hammashoitajan vastuusta. Ammattilaiset voivat antaa lapsille ja heidän vanhemmilleen hyviä ohjeita ja vinkkejä jo ennen kuin riskitekijät näkyvät hammasterveyden huononemisena. Suun terveystarkastuksia tekevillä on myös suuri vastuu lähettää potilas eteenpäin ja tarvittaessa konsultoida eri alojen hammaslääkäreitä.

Elintapojen muutos näkyy myös suussa

Heikki Alapulli pitää lasten ja laajemmin perheiden elintapojen muuttumista yhtenä keskeisimmistä tekijöistä suun terveyden huononemisen taustalla.

– Ruokakulttuuri on muuttunut sellaiseksi, että on tapana syödä tai juoda koko ajan. Se rasittaa suuta, Alapulli muistuttaa. – Lisäksi vertailussa Euroopan maiden kesken on todettu, etteivät suomalaiset ole kovin innokkaita harjaamaan hampaitaan.

Kun pohditaan varhaisen reikiintymisen syitä, erityisesti pienillä lapsilla keskeiseksi nousee vanhempien rooli. Ruokailutottumukset alkavat jo vauvaiästä. Esimerkiksi pieni lapsi, jonka on vaikea löytää unirytmiä, on riskiryhmässä, mikäli hänet totutetaan nukahtamaan syöttämällä tai juottamalla.

– Tuttipullokariekseksi tai vauvakariekseksi kutsuttuun hyvin varhaiseen hampaiden reikiintymiseen liittyy yleensä aina ravitsemuksellinen ongelma. Jos vääristyneiden ruokailutottumuksien lisäksi saa varhain mutans-streptokokkibakteerin suuhunsa, saattaa olla, että reikiintyminen alkaa jo samaan aikaan, kun hampaat puhkeavat suuhun.

Ksylitoli täydentää hampaiden harjauksen vaikutusta

Alapulli tähdentää, että keskimäärin suomalaislasten hampaat ovat melko hyvässä kunnossa. Keinot, joilla suun terveyteen voidaan vaikuttaa alusta alkaen, ovat ammattilaisille tuttuja. Varhainen puuttuminen on kaiken A ja O.

– Vanhempien tulisi huolehtia omasta hammasterveydestään jo ennen kuin lapsi on syntynyt, Heikki Alapulli muistuttaa. – Pienestä pitäen tulisi aloittaa hampaiden harjaus, fluorin käyttö sekä muistaa terveelliset ruokailutavat. Vastuu lapsen hampaiden puhtaudesta on vanhemmalla. Samat terveelliset ruokailutavat, joilla ehkäistään liikalihavuutta, pitävät myös hampaat kunnossa. Ruokailussa pitää olla selkeät pääruoat ja välipalat, ja suulle pitäisi antaa siinä välissä aikaa levätä. Lisäksi hyviin ruokailutapoihin liittyy yhtenä osatekijänä ksylitoli hyvinkin läheisesti. Säännöllisen ksylitolin käytön on osoitettu myös ennaltaehkäisevän bakteerien tarttumista henkilöltä toiselle.

Heikki Alapulli korostaa eri tekijöiden tukevan toisiaan. Yksistään käytettynä pelkän ksylitolin teho ei riitä, jos hampaita ei harjata eikä fluoritahna ole käytössä. Mutta jos muut seikat ovat kunnossa, ksylitolilla saavutetaan merkittävää lisähyötyä hammasterveyteen.