Luonnon oma makeutusaine ksylitoli on useimmille suomalaisille tuttu. Ksylitolin käytön on useissa tutkimuksissa todettu edistävän hammasterveyttä. Parhaat terveysvaikutukset saadaan käyttämällä täysksylitolia säännöllisesti päivittäin jo pienestä pitäen. 

Mitä ksylitoli on?

Sokereiden ja makeutusaineiden makeuksia

Nimi Tyyppi Makeusaste
laktoosi disakkaridi 0,16
sorbitoli sokerialkoholi 0,60
glukoosi monosakkaridi 0,75
erytritoli  sokerialkoholi 0,60-0,80
ksylitoli sokerialkoholi 1,00
sakkaroosi disakkaridi 1,00
fruktoosi monosakkaridi 1,75
aspartaami synteettinen 180
asesulfaami-K synteettinen 200
stevia glykosidi 200–300
sakariini synteettinen 350
sukraloosi synteettinen 500–600

Ksylitoli, kemialliselta kaavaltaan C5H7(OH)5, on luonnon oma makeutusaine, joka maistuu hyvältä, raikkaalta ja viileältä. Ksylitoli tunnettiin aiemmin nimellä koivusokeri ja sitä esiintyy pieninä määrinä monissa kasvikunnan tuotteissa, kuten marjoissa ja hedelmissä. Myös ihmisen elimistö tuottaa ksylitolia aineenvaihdunnan tuloksena. Ksylitolia valmistetaan teollisesti pelkistämällä lehtipuiden kuten koivun sisältämästä ksylaanista saatua ksyloosia. Ksylitolin suhteellinen makeus on sama kuin tavallisella sokerilla eli sakkaroosilla. Vertailun vuoksi esimerkiksi laktoosin makeusaste on sokeriin verrattuna 0,16, sorbitolin 0,6 ja fruktoosin 1,75.

Ksylitoli heikentää bakteerien toimintaa suussa

Aina syödessämme mitä tahansa hiilihydraatteja sisältävää tai hapanta laskee suun pH-arvo happaman puolelle. Tällöin hampaan kiille on altis liukenemaan ja hampaiden reikiintymistä eli kariesta aiheuttava Streptococcus mutans -bakteeri iskee. Ksylitoli heikentää kariesta aiheuttavien bakteerien toimintaa suussa ja katkaisee happohyökkäyksen jo 5–10 minuutissa. Ksylitoli vähentää plakin määrää ja muuttaa sen harjalla helpommin irtoavaksi. Säännöllisesti käytettynä ksylitoli ei ainoastaan ehkäise reikiintymistä, vaan myös korjaa jo alkaneita kiillevaurioita. Täysksylitoli antaa parhaan hyödyn, kun sitä käytetään säännöllisesti vähintään kolme kertaa päivässä eli aina aterioiden ja välipalojen jälkeen. Niinpä esimerkiksi päiväkodeissa ja kouluissa olisi tärkeää pyrkiä alusta asti säännöllisyyteen täysksylitolin käytössä.

Vaikutuksen takana on kemiallinen rakenne

Ksylitolin ainutlaatuisuus makeutusaineena perustuu siihen, etteivät kariesta aiheuttavat bakteerit pysty käyttämään sitä ravintonaan. Ksylitoli eroaakin rakenteeltaan esimerkiksi sorbitolista ja mannitolista, koska sen kemiallinen rakenne muodostuu viidestä hiiliatomista kuuden sijaan. Kannattaa muistaa, että muiden sokerialkoholien tavoin ksylitolikin imeytyy epätäydellisesti ruoansulatuskanavassa, joten runsaalla ksylitolin käytöllä saattaa olla toisille laksatiivisia vaikutuksia.

Suomalaiset uranuurtajia ksylitolin tutkimuksessa ja käytössä

Saksalaiset ja ranskalaiset tiedemiehet löysivät ksylitolin jo 1890-luvulla. Sen vaikutukset hampaiden terveydelle havaittiin kuitenkin vasta 1970-luvulla Turun yliopiston ns. Turun Sokeritutkimuksissa. Tutkimusten tavoitteena oli löytää luonnollisia vaihtoehtoja sokerille. Tällöin havaittiin ksylitolin eroavan muista makeutusaineista, kuten sakkaroosista ja fruktoosista siinä, että se lisäämisen sijaan vähensi karieksen määrää. Ensimmäinen ksylitolipurukumi tuotiin markkinoille Suomessa tutkimusten seurauksena vuonna 1975. Nykyään ksylitolituotteita valmistetaan Suomessa ainoastaan Fazerin Karkkilan tehtaalla.

Purukumi ja pastilli toimivat yhtä hyvin

Tarvittava määrä ksylitolia on 5–10 grammaa päivässä, ja parhaat tulokset saadaan täysksylitolituotteilla säännöllisesti ja pitkäaikaisesti käytettynä. Kaikkein pienimmille lapsille purukumi ei välttämättä sovi nielemisriskin vuoksi. Toisaalta esimerkiksi kouluissa saatetaan vierastaa ajatusta käytettyjen purukumien aiheuttamasta roskaongelmasta. Niinpä monissa päiväkodeissa ja kouluissa parhaiksi ovat osoittautuneet täysksylitolipastillit, joita annetaan aina aamupalan, lounaan ja välipalan jälkeen. On tärkeää opettaa lapsille, että pastillien tulisi antaa liueta hitaasti suussa, jotta ksylitoli ehtii vaikuttaa riittävän kauan. Vuosina 1996–2000 Virossa toteutettu ksylitolitutkimus on ensimmäinen, jossa selvitettiin ksylitolipastillin säännöllisen käytön vaikutusta kariekseen. Tutkimus vahvisti sen, että ksylitolipastilli ehkäisee kariesta yhtä tehokkaasti kuin täysksylitolipurukumi.

Muut terveysvaikutukset

Sen lisäksi, että ksylitoli katkaisee happohyökkäyksen ja ehkäisee kariesta aiheuttavan Streptococcus mutans -bakteerin lisääntymistä ja tarttumista henkilöltä toiselle, tutkimusnäyttö puoltaa vahvasti myös sitä, että täysksylitolin käyttö ehkäisee korvatulehduksia. Ksylitolitutkimuksissa on osoitettu, että ksylitolia nauttineilla lapsilla esiintyi korvatulehduksia merkittävästi vähemmän kuin niillä, jotka eivät olleet ksylitolia käyttäneet. Ennaltaehkäisevän vaikutuksen saavuttaminen edellyttää täysksylitolipurukumin säännöllistä ja pitkäaikaista käyttöä jo ennen oireiden alkua. Myös ksylitolin määrällä on merkitystä, ja ennaltaehkäisy vaatiikin 8–10 grammaa päivässä. Ksylitolia voidaan käyttää myös kuivan suun oireiden hoitoon. Kuivasuisuutta aiheuttaa mm. monien lääkkeiden käyttö, tietyt sairaudet sekä normaali ikääntyminen. Tällöin syljen eritys on heikentynyt tai loppunut lähes kokonaan ja hampaat reikiintyvät helpommin, sillä ruokailun jälkeinen happohyökkäys kestää normaalia puolta tuntia kauemmin, jopa kaksi tuntia. Ksylitoli sekä stimuloi suun sylkirauhasia ja lisää syljen eritystä että palauttaa myös suun normaalin pH-tasapainon.

Mistä tunnistaa hyvän ksylitolituotteen?

Päivittäinen ksylitolin vähimmäissuositus on 5 grammaa, joten tämän määrän saavuttamiseksi tarvitsee viisi palaa täysksylitolipurukumia – yhden joka aterian jälkeen. Seospurukumia eli ksylitolilla ja muilla makeutusaineilla makeutettuja purukumeja tulee vastaavasti pureskella 10 palaa päivässä saman suojan saavuttamiseksi. Xylimax-valikoimasta löytyy suosikkimaku niin lapsille kuin aikuisille. Kaikilla Fazerin Xylimax-tuotteilla on Suomen hammaslääkäriliiton suositus ja niiden terveysvaikutukset ovat EU-hyväksyttyjä.