Asiantuntijavieraana suuhygienisti Sirpa Järvinen

Suuhygienisti Sirpa Järvisellä on pitkä kokemus suunhoidon parissa. Hän korostaa, että suusta huolehtimisen rutiinit on omaksuttava heti ensimmäisen hampaan puhjettua suuhun. Niinpä vanhempia tulisi aktivoida ennaltaehkäisevään otteeseen lastensa suun terveydestä jo varhaislapsuudessa.

Yli kolmenkymmenen vuoden rupeama joensuulaisten hampaiden parissa antaa Sirpa Järviselle realistisen näkökulman suunhoitoon ja suun terveyteen. Vuodesta 1977 hammashoitajana ja 1984 alkaen suuhygienistinä toiminut Järvinen on ehtinyt moneen mukaan. Päivittäisen potilastyön ohella hän on ollut koostamassa tiedotusmateriaaleja, osallistunut STAL ry:n toimintaan ja esiintynyt jopa hammaskeijuna päiväkodeissa ja peruskoululaisille.

Suun terveys paremmin esille jo vauvaiästä alkaen

Yhtenä tärkeimmistä haasteista Sirpa Järvinen pitää lapsuusiän terveyskortin eli ns. neuvolakortin uudistusta, jossa hän on ollut mukana Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry:n suun terveyttä edistävän työn työryhmän jäsenenä. Työryhmä teki aloitteen suun terveys -sivun saamisesta neuvolakorttiin keväällä 2010. Suun terveys -sivua kannattaakin hyödyntää neuvolaikäisten ja perheiden suun terveyden edistämisessä.

– Suu on aiemmin jäänyt aivan liian vähälle huomiolle neuvolakortissa, Järvinen huomauttaa. – Suun terveys on merkittävä osa ihmisen hyvinvointia, joten vanhemmat tulee aktivoida mukaan jo vauvaiässä. Suun terveydellä on suuri vaikutus ja merkitys yleisterveyteen sekä hyvinvointiin, ja siitä huolehtiminen on osa päivittäistä hyvinvointia.

Sirpa Järvinen on mukana myös Puhtaat hampaat -työryhmässä STAL ry:n terveyden edistämisen jaoston edustajana. Työryhmä on kerännyt monipuolisesti tietoa suun terveyden edistämisestä perheille sekä kaikille terveydenhuollon ammattilaisille tarkoitetulle sivustolle, joka löytyy osoitteesta http://www.helsinki.fi/hammas/puhtaathampaat

Vanhempien rooli hampaidenhoidossa tärkeä

Sirpa Järvinen muistuttaa, että vanhempien esimerkki on tärkeä. Siksi suunhoidon perusteita käydään läpi Joensuussa monen muun kaupungin tavoin myös perhevalmennuksessa.

– Olemme pitäneet "Odottavan perheen suun terveys ja ravinto" -tilaisuuksia yhdessä ravitsemusterapeutin kanssa jo vuodesta 1977 alkaen, Järvinen kertoo. – Suurin muutos aiempaan on se, että nykyisin myös isät ovat kiitettävästi mukana valmennuksessa. Tämä on tärkeä aika kiinnittää huomiota omiin ravinto- ja suunhoitotottumuksiin, ennen kuin pieni lapsi syntyy.

Yhteistyö vanhempien kanssa on luontevaa, sillä vanhemmat ovat muutenkin kiinnostuneita lastensa hampaiden puhkeamisesta.

– Ensimmäinen helmihammas on tärkeä juttu, jonka päivämäärä kirjoitetaan muutenkin muistiin, Sirpa Järvinen toteaa. – Kun vanhemmat hampaiden puhkeamisen lisäksi tarkkailevat ja kirjaavat ylös myös imemistottumukset, ravinnon ja imetyksen, hammasharjan ja fluorin käytön aloittamisen, sekä ksylitolin käytön esimerkiksi lisätietoihin, saadaan arvokasta tietoa suun terveydestä. Tällöin myös ongelmiin pystytään puuttumaan ajoissa.

Paikkaamatta paras – ennaltaehkäisy kunniaan!

Vaikka suuhygienistin toimenkuva on laajentunut uusilla tehtävillä, kaikkein tärkeintä on Sirpa Järvisen mukaan nimenomaan ennaltaehkäisevä työ. Keskeisenä Järvinen näkee moniammatillisen yhteistyön, jossa jokaisella terveydenhuollon ammattilaisella on oma tärkeä tehtävänsä.

– Meillä terveydenhoitaja on se, joka useimmiten ensimmäisenä ammattilaisena kurkistaa lapsen suuhun puolen vuoden iässä, Sirpa Järvinen muistuttaa. – Hänen vastuullaan on myös bakteeritartunnasta ja hampaiden harjauksesta kertominen lapsen vanhemmille.

Maitohampaat ovat alttiita kariekselle. Pahimmillaan se näkyy hammashoitajan ja suuhygienistin vastaanotolla jo 3-vuotiaiden hampaiden reikiintymisenä. Hampaiden hyvinvointia saatetaan pitää perheissä itsestäänselvyytenä, jos vanhemmilla ovat hampaat kunnossa. Toisaalta toisessa ääripäässä tavataan ongelmaperheitä, joissa reikiintyminen on vain yksi vaiva muiden joukossa.

– Tärkeimpänä tehtävänä on mutans streptokokki -bakteerin tarttumisen estäminen, Sirpa Järvinen kiteyttää. – Ennaltaehkäisevällä työllä pystytään välttämään jatkossa entistä tehokkaammin se, ettei korjaavia toimenpiteitä tarvita. Hampaiden hoito ja siitä huolehtiminen tapahtuu kotona. Hammashoitolassa käydään näyttämässä miten hyvin asiat on kotona hoidettu.

Päiväkodeista tuttu tapa osaksi kaikkia aterioita

Sirpa Järvinen pitää täysksylitolia yhtenä keskeisenä tekijänä päivittäisessä suun terveyden hoidossa. Hän näkee aterian jälkeiselle ksylitolin nauttimiselle myös uusia kehityskohteita suomalaisten ruokapöydissä.

– Olen ihmetellyt, että miksei tv:n ruokaohjelmissa ole koskaan ksylitolia mukana, Järvinen miettii ja innostuu jatkamaan. – Täysksylitoli kuuluisi kaikkien aterioiden osaksi, aivan kuten se kuuluu jo päiväkoteihin ja kouluihin. Esimerkiksi jouluna tai muulloin, kun syödään hyvin, olisi helppo kattaa pöytään myös pieni kulho ksylitolipurukumia tai -pastilleja.

Sirpa Järvinen kertoo terveisensä myös lapsia hemmotteleville isovanhemmille. – Ukit ja mummit, tarjotkaa ksylitolia mieluummin kuin makeaa! Lapset tottuvat siihen jo päiväkodissa ja kotona, joten terveellistä tapaa on helppo jatkaa muuallakin, ehdottaa Järvinen.