Nokian kartanon komea historia ulottuu perimätiedon mukaan jopa 1200-luvulle saakka. Kartanoa ovat isännöineet niin Turun piispa kuin Nokian toimitusjohtajatkin, ja se on näytellyt merkittävää osaa suuryrityksen syntyhistoriassa.

Kokouskeskus kartanossa

Nokian kartanon alueella Nokianvirran eteläpuolella on ollut asutusta ainakin kivikaudesta alkaen. Nokian kartanon historia alkaa perimätiedon mukaan jo satoja vuosia sitten. Keskiajalla kartano oli alueensa keskus. Sen merkityksestä ympäristöönsä kertoo sekin, että jopa paikkakunnan Nokia-nimi juontaa juurensa juuri Nokian kartanoon.

Nimen arvellaan saaneen alkunsa alueella eläneistä nokinäädistä eli soopeleista.

Kartanon isäntänä toimi 1400-luvulla Turun piispa. Varhaisin kirjallinen maininta kartanosta löytyy vuodelta 1505. Seuraava merkkihetki kartanon historiassa nähtiin 1860-luvulla, jolloin tehtailija Fredrik Idestam hankki kartanon maat omistukseensa ja rakennutti huvilatyyppisen päärakennuksen. Idestam perusti Nokialle toisen tehtaansa, ja hiukan myöhemmin syntyi Nokia-yhtiö, joka sekin sai nimensä Nokian kartanosta.

Pitkään kartanon päärakennuksessa asuivat Nokian toimitusjohtajat – kartano oli heidän työsuhdeasuntonsa. Viimeinen kartanossa majailleista toimitusjohtajista lienee ollut Kari Kairamo. Fredrik Idestamin aikaan rakennettu huvilatyyppinen päärakennus purettiin 1960-luvulla, ja paikalle kohosi nykyinen päärakennus, jonka piirsi arkkitehti Woldemar Baeckman.

Nyt Nokian kartano toimii ympärivuotisena tilausravintolana.

 Alueella on kolme tilauskäytössä olevaa rakennusta: Kokouskeskus, Talli-ravintola ja itse kartanorakennus. Kartanon juhla- ja ravintolasalit, kokoustilat ja saunat soveltuvat kokouksiin, juhliin ja saunailtoihin eri kokoisille seurueille.