Ellen oli vasta 13-vuotias, kun hän ajautui vuosien laitoskierteeseen. Nyt Ellen suunnittelee toiveikkaana tulevaisuuttaan SOS-Lapsikylän tuella. Kun omat voimat uhkaavat loppua, turvallisia aikuisia on saatavilla.

Ellen on kuin kuka tahansa opiskeluihin tähtäävä 18-vuotias nuori nainen. Moniin ikätovereihinsa verrattuna hänen elämänpolkunsa on kuitenkin ollut erilainen. Mukava lapsuus muuttui yläasteiässä mustaksi nuoruudeksi.

”Ahdisti ja tuntui, että koko maailma oli minua vastaan eikä kukaan ollut puolellani. Sisälläni pauhasi selittämätön kiukku, enkä tiennyt mitä tehdä sille”, Ellen muistelee.

”Lapsuuteni oli kyllä onnellinen. Kasvoin ison sisarusparven ympäröimänä. Olin herkkä lapsi, joka ei voinut sietää epäoikeudenmukaisuutta. Kun teini-iän myllerrys alkoi, vanhempani tekivät parhaansa auttaakseen minua. Olin kontrolloimaton niin kotona kuin koulussakin. Kukaan ei pystynyt suojelemaan minua itseltäni.”

Lopulta viranomaisten mukaan Ellen oli parempi sijoittaa sijaisperheeseen. Hän oli tuolloin 13-vuotias. Asiat eivät kuitenkaan sujuneet, ja hän alkoi käyttää päihteitä. Seuraava sijoituspaikka oli lastenkoti. Sitten sijaisperhe, perhekoti ja taas lastenkoti. Ellen laskee, että hän suoritti yläasteen seitsemässä eri koulussa.

Lue myös: Parasta on saada hymy lapsen huulille 

Fazer_Ellen_1_860x600px.jpgYläasteikäinen Ellen koki itsensä hylätyksi. Aikuiset ympärillä vaihtuivat tiuhaan. Menneisyys vaikuttaa yhä Elleniin: ”Minun on vaikea luottaa ihmisiin.”

Tylsä perusarki on onnea

Tänään Ellen on onneksi täällä, ikiomassa kodissaan, tuen vierellä. Hän asuu Tampereella SOS-Lapsikylän jälki- ja jatkohuollon tarjoamassa asunnossa, jossa hän opettelee omannäköistä, itsenäistä elämää. Aikuisuuteen kuuluvissa asioissa, kuten laskujen maksamisessa, auttavat ja neuvovat SOS-Lapsikylän aikuiset.

”Olisi ollut iso riski palata vanhaan, jos olisin jäänyt ilman tukea yksin asumaan. Yhteiskuntaan sopeutuminen ei ole laitoskierteen jälkeen helppoa.” 

Ellen on tehnyt elämässään ja oman itsensä kanssa huikean täyskäännöksen, mutta matka on ollut pitkä.

”Käänteen sai aikaan oma perheeni. Olimme perhejuhlissa, kun huomasin, miten läheiseni kärsivät minun valinnoistani. Tiesin myös, että sillä tiellä kulkeminen ei päättyisi hyvin. Elämänhaluni voitti ja halusin näyttää itselleni ja läheisilleni, että pystyn muuttamaan elämäni suuntaa.”

Lue myös: ”Välillä itkettää kun ajattelen, miten onnekas olen”

Helppoa se ei ollut, mutta Ellenin halu päästä tavalliseen arkeen oli suuri. SOS-Lapsikylän palveluiden lisäksi hän sai järjestön avulla omat sijaisvanhemmat, jotka auttoivat nuorta naista uuden elämän alkuun. Heistä tuli Ellenille tärkeä tuki.

”Elän tylsää perusarkea, mutta monesti ihmiset unohtavat, että juuri siitä onnellisuus koostuu.”

Fazer_Ellen_6_860x600px.jpgEllenillä on syntynyt vahva ystävyys tukiperheen vanhempien kanssa. Tulevaisuudessa hän haluaa itsekin kouluttautua ammattiin, jossa pystyy auttamaan muita nuoria ja kehittämään lastensuojelupalveluja.

Tukiperhe auttaa arjessa

Sijaisperhe muuttui tukiperheeksi, kun Ellen täytti 18 vuotta. Ellenillä on yhä oma huone tukiperheen kodissa.

”Tukiperheeni luokse voin paeta arjen hektisyyden keskellä. He hakevat minut luokseen yöksi, jos alkaa ahdistaa. Koen kielteiset tunteet edelleen todella vahvasti. He kuuntelevat, mikä rauhoittaa.”

Ellen kuvailee suhdettaan tukiperheeseensä lämpimäksi ja aidoksi, lujaksi ystävyyssuhteeksi.   

”En pidä heitä vanhempinani, sillä minulla on omiinkin vanhempiini hyvät ja läheiset välit. Vierailen kotikonnuillani kuukausittain. Tukiperheeni kuitenkin auttaa tarvittaessa, ja heille saan aina purkaa tuntojani, kun luotto itseeni ja tulevaisuuteeni on koetuksella.”

Lue myös: ”Luon jotain omaa, ja se on mahtavaa”

Nuorempana aikuiset näyttäytyivät vihollisina. Nyt Ellenin ympärillä on omien vanhempien ja tukiperheen lisäksi muitakin välittäviä aikuisia, joihin hän uskaltaa luottaa.

”SOS-Lapsikylän jälkihuollon ohjaajani Johannes on aivan huippu! Saan häneltä apua Kela- ja opiskeluasioihin sekä ihan perusarkeen, kuten ruoanlaittoon”, Ellen kertoo.

Fazer_Ellen_5_860x600px.jpgEllenillä on turvallisia aikuisia ympärillään. Yksi heistä on SOS-Lapsikylän jälkihuollon ohjaaja Johannes, joka auttaa Elleniä kartuttamaan itsenäisen elämän perustaitoja.

Vertaistuessa on voimaa

Joka tiistai joukko jälkihuollon piirissä olevia nuoria kokoontuu yhteen kahvittelemaan ja vaihtamaan kuulumisia. Yhteydenpito on viikoittaista, ja välillä porukka käy yhdessä syömässä.

Ellen haluaa tulevaisuudessa hyödyntää taustaansa ja auttaa muita vaikeassa tilanteessa olevia nuoria. Haaveissa ovat opinnot, jotka johtaisivat toisten auttamiseen. Hän on parhaillaan mukana SOS-Lapsikylän nuorten kehitysryhmässä. Lisäksi Ellen käy viikoittain useammassa vertaistukiryhmässä. Yhteenkuuluvuuden tunne on hänelle tärkeää.

Lue myös: Sattuma loi ystäväporukan, joka on nauttinut aamukahvinsa yhdessä jo 30 vuotta

”Uskon vertaistuen voimaan. Myöhemmin haluaisin hyödyntää kokemuksiani ja työskennellä nuorten päihdekuntoutuksen parissa sekä kehittää lastensuojelupalveluja.”

Kun Ellen iltaisin istahtaa 25-neliöisen yksiönsä sohvalle, hän tuntee syvää kiitollisuutta omasta kodistaan. Niin syvää, että asiaa on välillä vaikea edes uskoa todeksi. Pois ei ole kiire, sillä hän saa asua asunnossaan vielä vuosia. Ajatuksissa on nyt rauhaa ja toivoa.

”Olen sinut nuoruuteni kanssa, mutta se on vaatinut paljon itsetutkiskelua. Olen vahva, kun selvisin. Menneisyyttäni en voi muuttaa, mutta voin hyväksyä sen sellaisena kuin se on ollut ja jatkaa elämääni eteenpäin – päivä kerrallaan.”

Lue myös: Haaveestani tuli totta, kun uskalsin luopua siitä

 

Lapsien ja perheiden apuna

SOS-Lapsikylä auttaa heikoimmassa asemassa olevia lapsia ja nuoria sekä lisää lapsiperheiden hyvinvointia Suomessa ja maailmalla. Järjestö panostaa perheiden varhaiseen tukeen ja tarjoaa lastensuojelun avo- ja sijaishuollon palveluja. Tavoitteena on turvata lapsen kasvuolot.

SOS-Lapsikylä auttaa myös sijaishuollossa kasvaneita nuoria opiskelussa ja antaa muuta tukea, kun he ovat itsenäistymässä. Lapsikylät sijaitsevat Espoossa, Jyväskylässä, Kaarinassa, Kuopiossa, Oulussa, Punkaharjulla, Rovaniemellä, Tampereella ja Vantaalla. Fazer on ollut SOS-Lapsikylän virallinen yhteistyökumppani jo vuodesta 1969 lähtien. Lue lisää SOS-Lapsikylän ja Fazerin yhteistyöstä täältä

 Lähde: SOS-Lapsikylä