Kun Karl Fazer avasi ensimmäisen konditoriansa Helsingin Kluuvikadulla vuonna 1891, hänen tavoitteensa oli kirkas: tehdä ruokaa, jolla on merkitys – ja tarjota näin ilon hetkiä ihmisille. Yhteistyöllä konditoriasta kasvoi makeisyritys ja lopulta innovatiivinen, kansainvälinen ruokatalo. 

Karl Fazer oli oman aikansa rohkea tienraivaaja. Nuori mies halusi sokerileipuriksi, vaikka ammattia ei juuri arvostettu ja isä vastusti ajatusta. Siitä huolimatta 18-vuotias Karl matkasi Pietariin ja sen jälkeen Berliiniin ja Pariisiin oppimaan, miten taikinalla tehdään taikoja. Maailmalta palasi 25-vuotias kondiittorimestari, joka paloi halusta näyttää taitonsa ja tehdä tuotteita, joilla on merkitys.  

Fazers-story_Karl_Fazer_860px.jpg

Unelmasta tuli totta syyskuussa 1891, kun Karl avasi konditorialiikkeen ja kahvilan Kluuvikatu 3:een Helsingin keskustaan.Kluuvikadun Karl Fazer Cafésta tuli nopeasti yksi Helsingin maamerkeistä ja suosittu kohtaamispaikka. Tarjolla on yhä alkuvuosien klassikoita, kuten kinuskileivoksia, joiden kinuskin reseptin Karl toi Pietarista. Samaan aikaan nykyiset leipurit ja kondiittorimestarit kehittelevät koko ajan rohkeasti uusia tuotteita – ja vievät näin Karlin perintöä eteenpäin kaikissa Fazer-maissa. 

kluuvikatu_konditori_retusoitu_vuodelta_1891_860px.jpg

Yhtenä päivänä kahvilaan piipahti nuori nainen 

Jokaisella rakkaustarinalla on alkusanansa. Tässä tarinassa se saattoi hyvin olla: ”Yksi lämmin kaakao, kiitos”. Karl ja Berta Fazerin tarina nimittäin alkoi, kun maineikkaan leipurimestarin tytär, kauppakoululainen Berta Lovisa Blomqvist, päätti 1890-luvun alussa pistäytyä Fazerin Kluuvikadun kahvilaan. Siitä oli lyhyessä ajassa tullut suosittu ajanviettopaikka erityisesti opiskelijoiden keskuudessa, ja siellä viihtyi myös Berta.  

Fazers-story_FG_cafe_history_2007_860px.jpg

Kun Bertan ja Karlin katseet kohtasivat, sinetöitiin yksi suomalaisen yrityshistorian tärkeistä käänteistä. Nuori pari meni naimisiin vuonna 1894 ja sai neljä lasta. Karl ja Berta ponnistelivat kiihkeästi ja tasavertaisina perheyrityksensä luomiseksi ja kehittämiseksi.  

Bertalla oli tapana sanoa leikkisästi, että hän olisi kernaimmin viettänyt koko päivänsä sohvan nurkassa englantilaisen koruompelun ääressä. Toisin kävi. Bertasta tuli tuoreen yrityksen tärkeä tekijä ja yksi Fazerin vahvimmista johtohahmoista. Hän oli mukana tuotannon suunnittelussa, hoiti kirjanpidon ja tilinpäätökset, istui tarvittaessa kassalla ja ruokki aluksi myös pienen yrityksen työntekijät. 

Fazers-sory_Berta_Fazer_860px.jpg

Konditoriasta makeisten pariin ja maailmalle 

Kiss-Kiss-makeinen, Mignon-suklaamunat ja Geisha ovat kaikkien tuntemia herkkuja. Kakkujen ja leivosten lisäksi Karl Fazer rakasti makeisten kehittämistä. Pihlaja-karkki syntyi Kluuvikadun legendaarisessa kahvilassa, ja vuonna 1897 Karl avasi makeistehtaan Helsingin Punavuoreen. Makeisia vietiin heti alusta ulkomaille asti, ja niiden suosio teki Karlista aikansa tunnetuimpia suomalaisia Euroopassa.  

Kekseliäänä tekijänä Karl aloitti myös makaronin, keksien ja margariinin valmistuksen. Yli vuosisata myöhemmin uuden luominen ja rohkeus kokeilla ovat edelleen osa Fazerin arkea, ja vientiä on yli neljäänkymmeneen maahan. Nykyisin kasvikset ja kaura ovat tärkeitä raaka-aineita Fazerin tuotteissa.  

Fazers-story_Perhekuva_860px.jpg

Vain yhdessä voi onnistua 

Karl ja Berta Fazer työskentelivät koko elämänsä ajan yhtiössä rinta rinnan, kumppaneina. Bertalla oli suuri rooli yrityksessä varsinkin sen ensimmäisten vuosikymmenien aikana, mutta myös pitkään Karlin kuoltua vuonna 1932. Berta matkusteli paljon ja nappasi maailmalta ideoita resepteihin ja mainoksiin. Pariskunnalla oli vahva yhteinen näkemys yhtiön tyylistä ja visuaalisesta ilmeestä, jota Berta toteutti: Kluuvikadun kahvilan vaihtelevasti somistetut näyteikkunat olivat hänen taidonnäytteensä.  

Berta oli oman aikansa esimerkki siitä, että myös nainen voi työskennellä perheyrityksen johdossa. Hänen ideansa ja näkemyksensä siivittivät osaltaan Fazerin tuotteiden matkaa ruokapöytiin Suomessa ja maailmalla. Berta oli edelläkävijä ja ymmärsi, että lastentarha tarjosi naisille tasavertaisen mahdollisuuden päästä töihin. Hän oli vaikuttamassa siihen, että Fazer avasi vuonna 1951 päiväkodin työntekijöidensä lapsille.  

Pariskunnan lapset otettiin myös mukaan yritysten toimintaan. Makeisten nimien keksiminen oli koko perheen hauska, yhteinen tehtävä jo silloin, kun lapset olivat pieniä.Fazereilla lapset kasvoivat mukaan yrityksen toimintaan ja kantamaan oman kortensa kekoon. Vuonna 1939 Sven Fazerista tuli toimitusjohtaja, joka jatkoi vanhempiensa aloittamaa työtä. Nykyisinkin Fazer on perheen omistama yritys, mutta pienen ydinperheen sijaan meitä fazerilaisia on jo noin 9 000 eri maissa.