Suuntaatpa kesälomallasi mökille tai kotisi läheiselle uimarannalle, kuuluu vesi ehdoitta suomalaiseen kesään. Tiesitkö, että kuka tahansa voi helposti olla mukana pelastamassa Itämerta, kun tekee pieniä ja helppoja valintoja ruoan suhteen?

Kesällä on ihana polskia puhtaassa ja raikkaassa meressä, mutta mitä tavallinen kuluttaja voi tehdä vesistöjen rehevöitymisongelman ehkäisemiseksi? Me kaikki voimme jokaisessa ruokaketjun vaiheessa vaikuttaa siihen, miten kuormitamme Itämerta ja muita vesistöjämme. Keräsimme kolme helppoa tapaa, joilla sinä voit helliä Suomen kansallisaarretta: juoma- ja uintikelpoista luonnonvettä.

 

1. Suosi kasviksia ja suomalaista luonnonkalaa

 

Ruokavalintamme vaikuttavat paitsi omaan terveyteemme myös vesistöjemme puhtauteen. Hillitsemme ruokatottumuksillamme Itämeren rehevöitymistä, kun teemme kestäviä valintoja ja huolehdimme, että arvokkaat ravinteet pysyvät kierrossa ja poissa vesistöistä.

  • Poimi kaupassa ostoskoriin kotimaisia lähellä kasvatettuja kasviksia, marjoja ja viljoja. Ne ovat kesällä parhaimmillaan ja edullisimmillaan, eikä hyvien valintojen tekeminen ole vaikeaa! Kun suosit kasvipainotteista ruokavaliota ja noudatat satokausia, voit vähentää Itämereen päätyviä fosfori- ja typpipäästöjä, jotka rehevöittävät Itämerta ja vesistöjämme.

 

  • Kasvatetun kalan sijaan suosi sisävesien ja Itämeren alueen pikkukaloja – kuten silakkaa, muikkua ja särkeä. Luonnonkalan syöminen vähentää suoraan Itämeren ravinnekuormitusta. WWF:n kalaoppaasta saat lisää vinkkejä vastuullisiin kalavalintoihin.

 

  • Nauti eläinperäisiä tuotteita kohtuudella! Tuoreen Oxfordin yliopiston suurtutkimuksen mukaan liha- ja maitotuotteiden vaihtaminen kasvisruokavalioon on paras tapa pienentää omaa ympäristöjalanjälkeä. Jos nautit lihaa, suosi kotimaista. Suomessa noin 80 prosenttia naudanlihasta tulee yhdistetystä maidon- ja lihantuotannosta, jonka ilmasto- ja rehevöittävät vaikutukset ovat noin kolmanneksen pienemmät kuin lihakarjatilalla tuotetulla lihalla.

 

2. Hillitse hävikkiä

 

Tiesitkö, että kotitaloudet ovat merkittävin suoran ruokahävikin aiheuttaja Suomessa? Suomalainen nelihenkinen perhe heittää vuodessa ruokaa roskiin keskimäärin 500 euron edestä – eniten roskiin heitetään vihanneksia, kasviksia ja kotitekoista ruokaa. Vähentämällä ruokahävikkiä vaikutat paitsi jätteen määrään myös oman lompakkosi paksuuteen! Ehkäisemällä ruokahävikkiä ehkäiset myös Itämeren rehevöitymistä ja ravinteiden tuhlausta.

 

  • Sijoita nopeimmin pilaantuvat ruoat jääkaapin etuosaan, jotta muistat syödä ne ajoissa ja avaa uusi paketti vasta, kun edellinen on syöty loppuun. Ruokahävikki vaikuttaa epäsuorasti myös sinilevän syntyyn, sillä Itämeren sinileväkukinnot syntyvät pääosin maatalouden ruoantuotannon ravinnepäästöistä. Jos tuotettu ruoka päätyykin jätteeksi, ovat rehevöittävät kuormat syntyneet turhaan.

 

  • Jos ruokajätettä kaikesta huolimatta jää, lajittele se aina biojätteeseen. Älä ikinä heitä ruoantähteitä, öljyä tai muita roskia viemäriin. Näin pidät huolen, että jätevesiin päätyy vain sinne kuuluvia aineita ja varmistat ravinteiden mahdollisimman tehokkaan hyötykäytön.

 

3. Onko pakkauksella väliä?

 

Pakkauksen tärkein tehtävä on turvata ruoan säilyminen. Jos tuote pilaantuu ennen aikojaan johtuen huonosta pakkausratkaisusta, ovat sen ympäristövaikutukset yllättävän suuret.

 

  • Suosi pienempiä pakkauksia! Vaikka isompi pakkaus olisikin edullisempi, mieti aina, ehditkö syödä sen sisältämän ruoan ajoissa – jo yksi roskiin päätynyt leipäpala kuormittaa ympäristöä enemmän, kuin sen roskiin heitetty tyhjä pakkaus.

 

  • Katso, maista ja haista! Parasta ennen ja viimeinen käyttöpäivä -merkityt tuotteet voivat olla päiväyksen jälkeenkin täysin käyttökelpoisia.

 

  • Vältä turhaa pakkausmuovia aina kun voit. Ota oma kestokassi mukaan kauppareissulle, suosi omaa juomapulloa ja osta kala suoraan torilta tai kylmätiskiltä paperiseen pakettiin. Toisinaan myös ravintoloissa syöminen auttaa, sillä ravintoloihin ruoka tulee isommissa pakkauserissä.

 

Fazer uusi Itämeri-sitoumuksensa keväällä 2018