Milloin on oikea aika saada virpomisesta palkka? Ja mitkä ovat virpomisvitsan tämän kevään muotivärit?

1. Notkea oksa

Sana virvonta tulee notkeaa oksaa tarkoittavasta virpi-sanasta. Palmusunnuntaita kutsuttiinkin aikoinaan Karjalassa virposunnuntaiksi.

2. Onnen toivotusta

Virpominen on toiminut onnen toivotuksena, terveyden tuojana ja siunauksena. Perinteen syntysijoilla Karjalassa perheenäiti virpoi varhain palmusunnuntaiaamuna lapset ja karjan – eli ne, joiden kasvua toivottiin. Isäntä virpoi hevoset, ja lapset lähtivät virpomaan kummeja, sukulaisia ja lähinaapureita.

”Ennen ei olisi tullut kuulonkaan, että olisi virvottu tuntemattomia ihmisiä”, kertoo Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija Juha Nirkko.

3. Milloin ja mitä palkaksi?

Sulle vitsa, mulle palkka – mutta milloin? Itäisen perinteen mukaan virpomassa on käyty palmusunnuntaina ja palkka haettu vasta pääsiäisenä, sillä palmusunnuntai on ortodoksiperinteessä vielä paastonaikaa.

”Aiemminkin välimatkan ollessa pitkä saatettiin palkka antaa heti, mutta oikean tavan mukaan palkkaa odotettiin palmusunnuntaista viikon päivät eli pääsiäiseen asti. Palkaksi annettiin kananmuna tai muita elintarvikkeita, kokonainen ateria ja joskus myös rahaa”, Juha Nirkko kertoo.

Nykyvirpoja saa palkan yleensä heti. Suosituimpia pääsiäisajan herkkuja ovat etenkin suklaamunat ja pääsiäisrakeet. Pääsiäiselle tyypilliset pupujussit ja pajunkissat kuikkivat myös karkkipusseissa ja patukoissa.

4. Pastellisävyjä ja helmimassaa

Virpominen on alkujaan kristillinen perinne ja liittyy Jeesuksen Jerusalemiin ratsastamiseen. Raamatun mukaan tuolloin Jeesuksen eteen levitettiin palmunlehviä. Meillä Suomessa koristellut pajunvitsat ovat toimineet vastineena palmunlehville. Ennen Karjalassa pajunoksan koristeet tehtiin vaikkapa sanomalehtipaperista. Myöhempinä vuosikymmeninä oksia on koristeltu värikkäillä kreppipapereilla ja höyhenillä.

”Tämän kevään muodin mukaista on koristella oksat hempein pastellisävyin. Trendikäs askartelija kaunistaa vitsansa helmi- ja silkkimassoista tehdyillä figuureilla sekä paperinarusta muokatuilla lehdillä ja kukkasilla”, kertoo Kia Kosunen askarteluliike Sinellin asiakaspalvelusta.

5. Nyt trullitkin virpovat

Läntisessä Suomessa lapset kiertelivät noidiksi sonnustautuneina pääsiäislauantaisin jo 1800-luvulla, mutta he eivät virponeet tai antaneet virpomisvitsoja. Trulliperinne pohjautuu vahvasti katolisen kirkon käsitykseen pahoista voimista ja noidista, joita vastustettiin tekemällä niistä pilaa.

Virpomisperinne yleistyi Suomessa toisen maailmansodan jälkeen evakkoina tulleen karjalaisväestön mukana. Vuosikymmenten mittaan karjalaisten tavat yhdistyivät läntiseen trulliperinteeseen, ja etenkin 1980-luvulta lähtien lapset ovat kulkeneet pääsiäislauantaina ovelta ovelle virpomassa noidiksi pukeutuneena. Viime vuosina lapset ovat pukeneet ylleen myös muita fantasia-asuja.

Jälleen 1,6 miljoonaa Mignon-munaa

Fazerin Mignon on jatkuvasti myydyimpiä pääsiäismunia Suomessa. Tänäkin vuonna Mignon-munia valmistuu 1,6 miljoonaa kappaletta.

Karl Fazer löysi idean Mignon-munaan työmatkallaan Saksassa ja alkoi valmistaa tehtaallaan tätä suomalaisen pääsiäisperinteen klassikkoa jo vuonna 1896. Herkuttelun lisäksi Mignon-munia koristellaan ja maalataan ahkerasti pääsiäisen aikaan.