Jos haluat tukea muistiasi, hallita stressiä paremmin tai päästää luovuutesi täyteen kukkaan, lisää rutiineihisi ripaus liikuntaa. Säännöllisen liikunnan tiedetään tekevän hyvää aivoille ja kognitiivisille toiminnoille.

Sudokut ja palapelit saattavat hyvinkin auttaa pitämään mielen kirkkaana, mutta tiesitkö, että tutkimusten mukaan fyysinen liikunta tukee aivojen hyvinvointia niitäkin enemmän?

Aivot ovat ihmiskehon monimutkaisin elin, eikä vielä osata täysin selittää, mitä aivoissa tapahtuu. Magneettikuvauksen kaltaisten uusien kuvantamismenetelmien ansiosta aivojen toiminnasta tiedetään kuitenkin yhä enemmän. Lisääntyvä tieto auttaa myös ymmärtämään sitä, miten elämäntavat ja ihmisen oma toiminta vaikuttavat aivoihin. Mutta mitä merkitystä liikunnalla on aivoille?

Liikunta vauhdittaa verenkiertoa ja stimuloi hermosoluja

Kun liikut, verenkierto lisääntyy lihaksissa – ja aivoissa. Näin aivot saavat enemmän happea ja hiussuonten määrä aivoissa lisääntyy. Tämä auttaa pitämään aivoverenkierron häiriöt loitolla ja ehkäisee todennäköisesti myös aivojen vanhenemista.

Liikunnan vaikutukset näkyvät myös aivokudoksessa. Tutkimuksissa liikunnan on havaittu vaikuttavan erityisesti kahteen aivoalueeseen: prefrontaalikorteksiin, joka on tärkeässä roolissa päätöksentekokyvyssä ja keskittymisessä, sekä hippokampukseen, joka liittyy erityisesti muistin toimintaan.

Lisäksi säännöllinen liikunta saa aivojen hermosolut erittämään hermosolujen kasvutekijää eli BDNF:ää, joka on hyväksi synapseille. Synapsit ovat hermosolujen välisiä liitoksia – linkkejä, joiden avulla hermosolut keskustelevat muiden aivoissa ja muualla kehossa olevien hermosolujen kanssa. BDNF edistää näiden liitoksien muodostumista, ja vahvistaa ja korjaa niitä.

BDNF:n erittyminen liikunnan aikana saattaa osaltaan selittää myös sitä, miksi ratkaisut pitkään päässä pyörineisiin pulmiin tuntuvat monesti tulevan mieleen reippaalla kävelylenkillä.

Liikunnan hyvät vaikutukset ovat pitkäkestoisia

Liikunta vaikuttaa aivojen hyvinvointiin pitkään, erityisesti jos liikut säännöllisesti. Liikunnan positiiviset vaikutukset näkyvät kuitenkin aivoissa jo ensimmäisestä liikuntakerrasta lähtien. Ihmislajin kehittyessä hengissä selviytyminen on luultavasti edellyttänyt liikkumista. Siksi ihmisaivot ovat oppineet palkitsemaan meidät fyysisestä aktiivisuudesta, ja liikunta käynnistää monet mielihyvää tuottavat mekanismit.

Hikoilun ja hengästymisen myötä aivoista vapautuu dopamiinia, serotoniinia ja noradrenaliinia. Nämä ovat aivojen tuottamia kemikaaleja, jotka vähentävät kivun tunnetta ja tuottavat mielihyvän kokemuksen. Serotoniinin ja noradrenaliinin alhaiset tasot on puolestaan yhdistetty masennukseen, ja tutkijat uskovatkin, että liikunta voi ehkäistä masennusta.

Liikunta myös suojaa aivoja. Samoin kuin muutkin elimemme, myös aivomme vanhenevat. Ja samoin kuin lihaskuntoharjoittelu voi ehkäistä lihasten surkastumista iän myötä, voi liikunta hidastaa myös aivojen ikääntymistä. Enemmän liikkuvilla onkin havaittu olevan harvemmin dementiaa ja Alzheimerin tautia.

Liikunta onkin siis enemmän kuin harrastus muiden joukossa. Se auttaa ylläpitämään toimintakykyä, muistia ja kognitiivisia taitoja, ja ehkäisee muistisairauksia.

Säännölliset ateriat ja terveelliset välipalat avittavat liikuntaa

Ravitsemus vaikuttaa vireystilaan ja siten myös siihen, kuinka pitkään ja tehokkaasti jaksat liikkua. Liikunta puolestaan auttaa säätelemään ruokahalua.

Jos saat ruuastasi kovin vähän energiaa tai syöt turhan raskaan aterian, saatat tuntea olosi väsyneeksi, eikä liikuntakaan silloin ehkä maita. Matala energian ja hiilihydraattien saanti voi myös heikentää liikunnan tehokkuutta. Jotta saat parhaat hyödyt liikunnasta, jätä riittävästi aikaa ruokailujen ja liikunnan väliin. Nauti kevyt, mutta runsaasti proteiinia sisältävä välipala muutamaa tuntia ennen liikuntaa ja syö seuraava ateria tunnin kuluessa sen jälkeen.

Kaikki fyysinen liikunta on hyväksi aivoille. Sydämen sykettä kasvattava liikunta on erityisen tärkeää – kävely, juoksu, uinti tai vaikkapa pyöräily.

Ruotsalaisen psykiatrin ja lääketieteen tietokirjailijan Anders Hansenin sanoin: ”Juokse aivojesi hyväksi!”