Jos haluat tietää kaiken suomalaisista klassikkokarkeista, kannattaa tavata Aimo Vuorinen. Miehen kädenjälki on tuttu jokaiselle suomalaiselle.

Lappeenrannassa asuva 88-vuotias graafikko työskenteli Chymoksen Lappeenrannan juoma- ja makeistehtaan pakkaussuunnittelijana 42 vuotta. Vuorisen kynästä ovat syntyneet monien rakastettujen klassikkojen – kuten Mariannen, Pantterin ja Omarin – kääreet ja pakkaukset.

Chymoksen karamellituotanto oli käynnistynyt vuonna 1934 ja Aimo Vuorinen aloitti tehtaalla pakkaussuunnittelijana 1951. Sotavuosien jälkeen kansan makeannälkä oli suunnaton.

Vuorinen aloitti Chymoksella jo vuonna 1951.

"Suomi oli köyhä maa ja glamouria kahvipöytään saatiin hienoissa kääreissä olevista karkeista, joilla oli hohdokas ulkomaalainen nimi."

Suomalaisella makeisalalla ei tuohon aikaan juurikaan syntynyt uusia keksintöjä. Aimo Vuorisen mukaan kaikki tuotteet olivat toistensa kaltaisia: vain pakkausten ja makuvivahteiden välillä oli hieman eroa.

"Chymoksen makeistuotantoon tuli uutta potkua, kun räväkkä stadin kundi Jorma Oksanen palkattiin myyntipäälliköksi 1950-luvulla. Hän hermostui kuultuaan, että kilpailijan pehmeä Alku-kermakaramelli meni liian hyvin kaupaksi. Oksanen ihmetteli, miksei Chymos tee omaa parempaa versiotaan vastaavasta tuotteesta."

Chymoksen makeistoiminta siirtyi Fazerille vuonna 1993.

Lappeenrannan makeiskeittiö kokkasi ehdotusta uudesta kermaisesta herkusta ja Vuorinen sai Oksaselta pikamääräyksen.

"Hän kehotti minua keksimään hyvän nimen ja tekemään kääreestä luonnoksen. "Ja jumalauta nyt on kiire! Tunti aikaa!" Olin tottunut vauhdikkaaseen menoon, joten tartuin kynään ja aloin suunnitella."

Aimo Vuorisen mukaan 1950-luvulla yritykset rekisteröivät valtavia määriä tuotenimiä, vaikka niihin ei ollut kehitetty edes sopivia tuotteita.

Vuorinen alkoikin selata pitkää tuotenimilistaa. Hän arveli, että lyhyt nimi saattaisi toimia ja valitsi hakuammunnalla luonnoksensa pohjaksi Omarin. Neljäkirjaiminen sana tuntui ytimekkäältä – ja muistuttihan karamellin kermainen rakenne hieman Lähi-idän herkkua halvaa.

"Tähän minulle meni aikaa kymmenen minuuttia. Jälkeenpäin ajatellen Omar ei ollut mitenkään erityisen sopiva nimi, mutta ei siinä ollut mitään vikaakaan. Tein kääreestä luonnoksen ja seuraavana päivänä puhtaaksipiirros lähti jo Helsinkiin painofirmaan."

 

Kansa löysi heti Omarin, ja sopivan kirjainyhdistelmänsä ansiosta se päätyi myös ristikkojen suosikkisanaksi.

"Suosiossa ei ollut mitään merkillistä, pehmeää kermakarkkia on miellyttävämpi nautiskella kuin hampaisiin tarttuvaa kovaa toffeeta. Sen sijaan minua huvittaa, kuinka moni on tullut jälkeenpäin ihmettelemään, että mistä ihmeestä te olettekaan keksineet nuo kaikki osuvat tuotenimet. Että niissä on vaadittu varmaan paljon pohjatyötä. Olen tyytynyt vain nyökkäilemään."

Vuorinen teki pitkän ja hienon uran pakkaussuunnittelijana.

Arkistokuvat: Chymos

Alla olevalla videolla Aimo Vuorinen kertoo Omar-karkin synnystä.