Fazerin Sinisen klassikkomainoksen sävel syntyi mainosmies Martti Pohjalaisen intohimosta musiikkiin. Siniseen hetkeen hän halusi mukaan sinfoniaorkesterin. ”Kädet vaan viuhtoivat, kun isä treenasi pihalla kapellimestarikuvioita ja huitoi menemään”, kertovat Pohjalaisen lapset.

"Kun tää saapuu hetki sininen, niin hyvä on, kun tunnen sen, hiljaisuuden, hetken tään sinisen."


Tämä kaikkien suomalaisten tunteman klassikkokappaleen melodia syntyi muusikko Martti Pohjalaisen mielessä auton ratissa, Helsingin Lauttasaaren kohdalla.


Idearikas säveltäjä, sanoittaja ja mainosmusiikin tuottaja oli tuolloin 70-luvulla matkalla Espoosta Helsinkiin työpaikalleen mainostoimisto Taucheriin. Fazer oli tilannut Pohjalaiselta – tunnetulta mainosnikkarilta – musiikin Fazerin Sininen -suklaasta tehtävään tv-mainokseen.


Sininen oli tullut markkinoille vuonna 1922 ja noussut nopeasti suomalaisten suklaasuosikiksi. Martti Pohjalainenkin ymmärsi Siniseen liittyvät makoisan lämpimät tunteet – ja sai idean kauniista ja rauhallisesti viipyilevästä melodiasta.


Sininen hetki -kappale valmistui vuonna 1977. Mainoksessa kamera kuvaa kesäillan sinisessä utuisuudessa kylpevää maalaismaisemaa. Solistina tunnelmoi laulajatähti Katri Helena.


Sinfoniaorkesteri säestämään


"Minulla on autotallini seinällä isäni saama kultainen diplomi, jonka Mainostoimistojen liitto myönsi Sininen hetki -kappaleelle. Se valittiin vuosien 1977–1978 parhaaksi mainosmusiikiksi", Martti Pohjalaisen poika Marco Pohjalainen kertoo.


Menestyksekkään ja tuotteliaan uran tehnyt Martti Pohjalainen menehtyi 82-vuotiaana helmikuussa 2017. Hän sävelsi vuosien 1965–1995 aikana kaikkiaan noin 300 mainosmusiikkikappaletta. Monitaituri myös keikkaili muusikkona ja soitti pianoa ja vibrafonia useissa kokoonpanoissa.

Martti Pohjalainen oli musiikin monitoimimies. Yksi yhtyeistä oli Sacy Sand, joka toi latinalaisamerikkalaisen musiikin letkeät rytmit Suomeen. Yhtye esiintyi tällä kokoonpanolla Yleisradion suorassa radiolähetyksessä vuonna 1958. Vasemmalta Sacy Sand, Karl-Heinz Piesnack, Jorma Lamppu, Pentti Koski ja oikealla Martti Pohjalainen, joka soitti vibrafonia ja pianoa sekä oli yksi laulajista.


Marco Pohjalainen sanoo, että vaikka isä oli monessa mukana, Fazerin Sinisen sävelmä oli ehdottomasti hänen merkittävimpiä töitään.


"Isä ei päästänyt itseään helpolla. Hän halusi säveltää Sinisen hetken sinfoniaorkesterille, mutta ei ollut tehnyt sellaista koskaan aiemmin. Niinpä hän hakeutui Jukka-Pekka Sarasteen kapellimestarikurssille."


Pohjalaisen tytär Marianne Pohjalainen muistaa, kuinka isä tutki loputtomasti sointuja ja uppoutui täysillä sävellystyöhön.



"Asuimme Espoossa kerrostalossa. Isä treenasi pihallakin kapellimestarikuvioita ja huitoi menemään – kädet vaan viuhtoivat. Äiti katsoi ikkunasta, että mitä se meidän Masa siellä taas touhuaa."

 

Pohjalainen teki musiikkia tinkimättömällä ammattitaidolla ja tarmolla. Tässä Pohjalainen uppoutuneena sävellystyöhön kissansa kanssa.


Ruokapöytäkin täynnä nuotteja


Martti Pohjalainen paitsi pyrki työssään aina täydellisyyteen, hän suorastaan eli ja hengitti musiikkia. Marco Pohjalaisen mukaan kotiväki suhtautui lempeän ymmärtävästi perheenisän luovuuteen.


"Äidilläni oli hyvä huumorintaju, myös silloin, kun isä sävelsi Sinistä hetkeä. Meillä oli olohuoneessa iso ruokapöytä, ja Sinisenkin aikaan se oli täynnä nuotteja. Partituurit olivat pitkiä ja leveitä, ja muistan selkeästi, kuinka niitä valui myös ruokapöydän alle. Söimmekin koko perhe pienessä keittiönnurkassa viikkojen ajan."


Marianne Pohjalainen vahvistaa, ettei isän kanssa ollut koskaan tylsää.


"Isä oli kaikkea muuta kuin tosikko: meillä naurettiin paljon. Vaikka hän teki mainosmiehen töitä ja keikkaili iltaisin ja viikonloppuisin, en muista koskaan ajatelleeni, että hitsi, kun isä ei ole kotona. Kun hän oli, hän oli aidosti läsnä. Pelasimme lautapelejä ja kävimme leffassa tai Linnanmäellä. Isä rakasti autoja, ja pesimme usein autoja pieteetillä yhdessä."


Kotona soi usein äidin lempiartisti Frank Sinatra, ja molemmat lapsetkin harrastivat musiikkia. Marianne soitti pianoa ja lauloi, Marcolla oli oma kellaribändi.


Fasua mahan täydeltä


Pohjalainen sävelsi, käsikirjoitti ja ohjasi Sinisen lisäksi monia muitakin Fazerin tv-mainoksia. Ja kun niihin tarvittiin esiintyjiä, apu oli Espoon Tapiolan kotia lähellä. Marcon ja Mariannen lisäksi mukaan pyydettiin heidän ystäviään.


"Isä vaan kysyi, tulisiko tuo Pertti kanssasi mainosfilmiin. Sanoin, että joo, tulee se. Mukana olivat usein kaikki lähitalojen kakarat. Se ei ollut kavereillemme mikään ihmetyksen aihe: ei silloin hössötetty turhaan asioista, eikä lasten ykköshaaveena ollut olla julkkis."



Fazer oli Taucherin mainostoimiston ja Martti Pohjalaisen iso asiakas parikymmentä vuotta. Kotona olikin usein laatikkokaupalla karkkia ja suklaata, joita isä toi mukanaan kuvauksista.

 

Martti Pohjalaisen vuonna 1977 säveltämä Sininen hetki on edelleen eniten soitettu mainoskappale tv:ssä.


Marco Pohjalainen muistelee, kuinka oli esimerkiksi yhtenä kauniina kesäpäivänä 1970-luvun lopussa isänsä mukana Fasu-suklaan kuvauksissa. Mainosta tähditti Vesa-Matti Loiri – jonka kanssa Martti Pohjalainen kiersi myös keikkailemassa.


"Kuvasimme Kirkkonummella ja Loiri istui puistonpenkillä. Filmi alkoi sillä, että hän repäisi Fasu-patukan kääreen auki ja otti suklaasta käteensä palan. Patukat sulivat tietenkin auringonpaisteessa heti, ja muutenkin jokaista ottoa varten piti aukaista uusi patukka. Kuvauksissa olikin isot boksit suklaata. Revityt patukat katosivat heti avaamisen jälkeen parempiin suihin, kun me lapset olimme paikalla studioyleisönä."

Marianne Pohjalaiselle on jäänyt mieleen Fazerille yrityskäyttöön tehty filmi, jossa esiteltiin useampia Fazerin tuotteita. Se kuvattiin Helsingissä KY:llä ja paikalla esiintyi Eppu Normaali.


"Se oli vuosi 1985, koska Eput lauloi hittinsä Vuonna '85. Me esiintyjät loikkasimme kameran eteen, ja muistan vieläkin oman repliikkini: Mun mielestä Fancy on hyvä nimi."


"Minä en ollut noissa kuvauksissa, mutta Martti Syrjä käytti minun kitaraani", Marco Pohjalainen naurahtaa.


Kappale kauneinta Suomea


Martti Pohjalainen työskenteli Taucherilla 20 vuotta, kunnes yritys lopetti filmiosastonsa. Tämän jälkeen hän perusti oman mainostoimiston, jossa tekikin töitä eläkepäiviinsä saakka.


Suuri yleisö tuntee Pohjalaisen myös monista hittikappaleista. Hänen tunnetuimpia sävellyksiään ovat Kappale kauneinta Suomea ja Pieni hymy, jolla Seija Simola osallistui Interviisujen karsintoihin vuonna 1978. Pohjalaisen vibrafonilla 1962 levyttämät kappaleet Tiikerihai ja Kiskojen rytmiä soivat aikoinaan tiuhaan radiossa.


Hänellä oli myös omia yhtyeitä, kuten Sacy Sand – joka oli latinalaisamerikkalaisen musiikin uranuurtaja Suomessa – ja Manhattan Feeling, jossa Helena Lindgren aloitti jazzlaulu-uransa vuonna 1994. Orkesteri toimi 25 vuotta säestäen lukuisia solisteja Suomessa ja ulkomailla.

Kuvassa hieman vanhempi ja nuorempi Martti Pohjalainen.


"Isä tuli keikoilta aina ihan fiiliksissä kotiin kertoen, kuinka oli ollut hyvä svengi ja yleisö täpinöissään mukana. Hänelle tärkeintä ei ollut maine, vaan intohimo musiikkiin. Isää tituleerattiin maamme parhaaksi vibrafonistiksi, ja hän sai useita työtarjouksia Yhdysvalloista. Kotiseuturakkaus ja perhe olivat suurimpia syitä, että hän halusi pysyä Suomessa", Marco Pohjalainen kertoo.

Ellinoora & Sininen hetki

Pohjalaisen sävellys antoi inspiraationsa myös poptähti Ellinooran kappaleeseen Sininen hetki. Kappale julkaistiin 16.5.2018. Käy tutustumassa kappaleeseen täällä.