Nina asui miehensä kanssa Ugandan Kampalassa, kun hän odotti ensimmäistä lastaan. Ilmasto ja elinolot koettelivat Ninaa, mutta uni Suomesta sai Ninan tarttumaan näystä toimeen: pakko saada salmiakkia. Lue Ninan kirjoittama tarina alta.

Raskaana Ugandassa

Olen ensimmäistä kertaa raskaana ja asumme Kampalassa, Ugandassa. Minä voin pahoin raskaassa sademetsäilmastossa ja olen yhtenään paikallisella klinikalla tippapullo kiinni käsivarressa. Oksentelusta ei meinaa tulla loppua, enkä keksi paikallisesta supermarketista mitään mitä voisin syödä, vielä vähemmän himoita. Ihan kaikki ällöttää.

Sitten näen yöllä unta että olen Suomessa, Kampin Makuunissa irtokarkkiostoksilla. Rynnin riemukkaasti astialta toiselle ja löydän laareista kaikki lempikarkkini, varsinkin ne salmiakkiset. Lapan irtokarkkeja kiihkeästi isoon paperisäkkiin. Kun säkki on aivan täynnä, menen maksamaan. Kävelen ulos Makuunista ja jo portailla työnnän käteni ahnaasti pussiin. Vedän pussista ulos pelkästään punaisia viinimarjoja. Ulvon pettymyksestä. Herään hätkähtäen unestani ja tajuan raskaana olevan naisen horjumattomalla varmuudella, että minun on pakko saada salmiakkia. NYT. Vain salmiakki voi auttaa tähän jatkuvaan pahoinvointiin.


Menen verkkokauppaan ja tilaan reilulla sadalla eurolla salmiakkia toimitettuna suoraan hänen majesteettinsa Elisabet II diplomaattipostiin. Karkkien on määrä tulla Suomesta Lontoon kautta Ugandaan.

Makaan sohvalla odottamassa ja voin pahoin.

Viikon kuluttua saan kirjeen Lontoosta. Diplomaattipostihuone on takavarikoinut salmiakit, sillä ruoka-aineet eivät ole sallittuja paketeissa. Itken epätoivoisena. Minun on PAKKO saada salmiakkia tai KUOLEN. Yritän selittää Lontoon byrokraateille että olen raskaana ja että he ovat nyt takavarikoineet minun lääkitykseni, jota ilman en tule toimeen, mutta en saa heiltä minkäänlaista myötätuntoa. Pitäisi kuulemma olla resepti. Mieheni kollega Lontoossa ottaa salmiakit huostaansa väliaikaisesti. Saan ne vasta parin viikon kuluttua, kun mieheni menee käymään pääkonttorilla.
Elämäni pisin odotus alkaa.

Ja sitten, ikuisuuden kuluttua saan salmiakkini. Ja ihan kuin arvelinkin se auttaa heti kaikkiin vaivoihini. Pahoinvoinnin vihreä väri hiipuu kasvoiltani kun lapan Suomalaista sokeria suuhuni. Enää minulla ei ole mitään hätää. Vauvakin heittää onnellisena kuperkeikkaa masussa.

Kerro oma tarinasi! Voit osallistua videolla, valokuvalla ja/tai tekstillä.

  • Osallistu postaamalla oma tarinasi Instagramissa tai Twitterissä hashtagilla #PienipalaSuomea ja tagilla @fazersuomi.
  • Tarinoita vastaanotetaan sähköpostitse osoitteessa pienipalasuomea@fazer.com
  • Tai Fazerin Sinisen Facebookissa yksityisviestillä tai jotain aiheeseen liittyvää postausta kommentoimalla.
  • Voit myös ilahduttaa meitä postikortilla tai kirjeellä osoitteeseen Fazerin Sininen / Pieni pala Suomea, Fazerintie 6, 01230 Vantaa

Kaikki 30.11.2017 mennessä kerrotut tarinat ovat mukana arvonnassa. Katso kampanjan säännöt täältä.