Hyvä ruoka tuo iloa ja hyvinvointia, mutta varjostaako ruokanautintojasi huoli siitä, miten ruokasi vaikuttaa ympäristöön? Et ole yksin. Ruuantuotanto on eittämättä maailmanlaajuisesti katsottuna suuri kasvihuonepäästöjen aiheuttaja. Viisailla valinnoilla jokainen meistä voi kuitenkin auttaa vähentämään ruuan ilmastohaittoja. Ja hyviä uutisia: ilmastoystävällinen ruoka on hyväksi myös omalle hyvinvoinnillesi.

Ruoka on välttämätöntä terveydelle ja hyvinvoinnille, ja hyvä ruoka tuo ihmisiä yhteen ja luo ilon hetkiä arkeen. Ruuantuotannon tiedetään kuitenkin myös kuormittavan ympäristöä ja ilmastoa monin tavoin, tuotannon eri vaiheissa.

Me Fazerilla näemme ruuan ratkaisuna ja kannamme suurta vastuuta toimintamme vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön. Tekemällä ilmaston kannalta kestäviä valintoja myös omassa arjessamme voi jokainen meistä auttaa ehkäisemään ilmastonmuutosta.

Millaista on ilmastoystävällinen ruoka?

Ilmastoystävällinen ruokavalio ei vaadi ihmekonsteja, vaan se koostuu monista pienistä arjen valinnoista.

Tutkijoiden mukaan eläinperäisten tuotteiden – kuten lihan ja maitotuotteiden – tuotanto on ilmaston kannalta erityisen haastavaa. Eläinperäisten tuotteiden tuottamiseksi on tuotantoeläimillekin kasvatettava ruokaa. Siksi eläinperäisten tuotteiden ympäristövaikutukset ovat kasviperäisiin tuotteisiin verrattuna moninkertaiset.

Länsimaisen keskivertoihmisen ruokavalio on kuitenkin vielä kaukana tutkijoiden suosituksista: vihanneksia, hedelmiä, täysjyväviljoja, pähkinöitä ja palkokasveja pitäisi popsia kaksi kertaa nykyistä enemmän. Punaisen lihan ja sokerin syömistä sen sijaan olisi syytä vähentää yli puolella.

Ilmastoystävällinen ruokavalio onkin varsin lähellä nykyisten ravitsemussuositusten mukaista ruokavaliota - monipuolinen runsaasti kasviksia sisältävä ruokavalio on myös terveyden ja hyvinvoinnin kannalta hyvä vaihtoehto.

Kokonaan lihastakaan ei tarvitse luopua, jos ei halua, ja eläinperäisiä proteiinilähteitä mahtuu ilmastoruokaankin kohtuudella: Punaista lihaa voi huoletta syödä kerran viikossa, maitotuotteita maitolasillisen tai muutaman juustopalan verran päivässä. Broileria kannattaa maistella korkeintaan muutaman kerran viikossa ja muniakin maltilla.

Ilmastonystävän ruokavinkit

1. Suosi kasviksia

Nappaa ostoskoriisi runsaasti kasviksia ja suosi erityisesti satokauden mukaisia kasvisherkkuja.

Jos vielä valitset lähialueilla kasvaneita tuotteita, pienenevät kuljetusten aiheuttamat päästöt - pakkausten ja kuljetusten osuus ruuan ympäristövaikutuksista on noin kymmenen prosenttia.

2. Vältä ruokahävikkiä

Jokainen hävikkiuhan välttänyt suupala on pieni ilmastoteko. Ruuan tuotanto, kuljetus ja varastointi kuormittavat ympäristöä, ja jos ruoka päätyykin roskikseen eikä ravinnoksi, on ympäristöä kuormitettu turhaan. Kaatopaikalla muhiva ruoka aiheuttaa myös metaanipäästöjä, jotka nekin kiihdyttävät ilmastonmuutosta.

Valitse siis ruokakaupassa hävikkiuhan alla olevia tuotteita – ruskeita banaaneja, toisenlaisia tomaatteja tai tuotteita, joiden viimeinen käyttöpäivä jo kolkuttelee. Kurkista kotona kokkaillessasi jääkaappiisi ja käytä syömäkelpoiset ruuantähteet kekseliäästi kierrättäen.

3. Valitse vastuullista

Valtaosa ruuan ympäristövaikutuksista syntyy alkutuotannosta, eli kasvien ja eläinten kasvatuksesta. Erityisesti liha-, kala- ja juustotiskeillä kannattaa olla tarkkana ja tutustua tuotteiden alkuperään ja tuotantotapaan huolella.

Pyri lihaa ostaessasi tekemään aina ympäristön kannalta parempia valintoja. Esimerkiksi naudanlihan tuotanto kuormittaa ilmastoa erityisesti, sillä naudan ruuansulatuksessa syntyvä metaani on voimakas kasvihuonekaasu.

Kalatiskillä kannattaa valita vastuullisesti kasvatettuja kaloja tai villikaloja, joita ei ylikalastus uhkaa. Monet lähivesiemme kalat – kuten silakka, ahven, muikku, särki, lahna ja hauki – ovat ympäristön kannalta erittäin hyviä vaihtoehtoja.

Lähteet:

WWF:n ruokaopas. https://wwf.fi/ruokaopas/syo-ymparistoystavallisesti/

Eat-Lancet Commission: Healthy Diets from Sustainable Food Systems. Food, Planet, Health. https://eatforum.org/content/uploads/2019/01/EAT-Lancet_Commission_Summary_Report.pdf