Suomalainen syö keskimäärin noin 34 kiloa kotimaista leipää vuodessa. Viljelijä Titta Salmen, mylläri Jarkko Arrajoen, leipuri Maria Malisen ja toimari Marko Bergholmin saumaton yhteistyö takaa sen, että voimme nauttia tuoreesta leivästä joka päivä.

Maanviljelijä Titta Salmi tietää, miltä kylvölle otollinen maaperä tuoksuu. Hän on viljellyt maata miehensä kanssa Varsinais-Suomessa, Koski TI:ssä jo 16 vuoden ajan. Kolmannen polven viljelijäperhe kasvattaa kauraa, ruista, vehnää ja juurikasta.

”Otollinen kylvöaika koittaa useimmiten toukokuussa. Kaikki on kiinni säästä – teemme työtämme täysin sään armoilla”, Titta sanoo.

Titta ja hänen miehensä ovat Fazerin sopimusviljelijöitä. Pelkästään heidän tilaltaan lähtee vuosittain satoja tonneja kauraa ja ruista Fazerin myllyyn Lahteen.

”Minulle on kunnia-asia, että tuotamme laadukasta viljaa kotimaisen leivän leipomiseen. Pidämme osaltamme huolta siitä, että tulevaisuudessakin riittää kestävästi viljeltyä viljaa.”

”Jaamme samat arvot: haluamme pitää ihmisistä ja luonnosta huolta”

Fazer_Titta_45_1080x1350px.jpgFazer on kehittänyt vuosia yhdessä viljelijöiden kanssa kestävää ja ympäristöystävällistä viljelyä – yhteistyössä on syntynyt Fazerin Viljavisio.

”Kestävän viljelyn periaatteilla pidämme ravinteet kasvien käytössä ja poissa vesistöistä. Otamme pelloiltamme näytteitä, joiden avulla kartoitamme esimerkiksi maaperän ravinnepitoisuuksia ja elinvoimaisuutta”, Titta kertoo.

”Perheemme nuorimmainen haaveilee tilan jatkamisesta – haluamme mieheni kanssa jättää lapsillemme perinnöksi hyvinvoivat pellot. Yhteisten arvojen jakamiseen perustuu myös yhteistyö Fazerin kanssa: haluamme pitää ihmisistä ja luonnosta huolta”, hän jatkaa.

Kesän aikana on tarvittaessa kasvinsuojeluruiskutuksia ja lannoitteiden täsmennystä. Elo-syyskuun aikana sato on valmis puitavaksi.

”Jälleen on odotettava oikeaa hetkeä – puintikelin on oltava kuiva. Sateiset kesät eivät ole meille helppoja. Jos emme pääse oikeaan aikaan puimaan, vilja voi alkaa itää. Silloin se ei enää kelpaa elintarvikkeeksi. Hukkaan se ei mene, vaan esimerkiksi rehuksi.”

Puimisen jälkeen sato siirretään kuivuriin kuivumaan, minkä jälkeen vilja lähtee joko Fazer Myllyyn Lahteen tai se säilötään siiloihin odottamaan sopivaa siirtohetkeä.

”Ennen kuin viljarekka lähtee tilaltamme, otamme viljasta ennakkonäytteen, joka lähetetään tutkittavaksi myllyn viljalaboratorioon. Suomalaiset voivat luottaa siihen, että raaka-aineet ovat puhtaita ja valvonnan alla.”

Näytteet varmistavat viljan laadun

Fazer_Jarkko_45_1080x1350px.jpgJyvät tutkitaan toisen kerran, kun Fazer Mylly ottaa viljarekan vastaan.

”Kun kuorma tulee tontille, otetaan toinen näyte. Se kartoittaa muun muassa viljan hygieenisen laadun. Jos kaikki on kunnossa, annamme kuljettajalle luvan kipata viljat”, Fazer Myllyn toimitusjohtaja, itsekin myllärinä uraa tehnyt Jarkko Arrajoki valottaa.

Myllyssä viljakuormasta puhdistetaan roskat ja kuorma punnitaan. Kuormasta otetaan vielä kolmas näyte, joka tutkitaan.

”Näyte toimii ikään kuin vastanäytteenä ja määrää viljan lopullisen laatuhinnoittelun. Vasta tämän jälkeen varastoimme viljan”, Jarkko kertoo.

Suomessa työskentelee alle sata ammattimylläriä. Useimmiten koulutus on hankittu ulkomailta, kuten Jarkonkin tapauksessa – hän on opiskellut sekä Unkarissa että Sveitsissä. Fazer Myllyssä työskentelee niin kaura-, ruis kuin vehnämylläreitä – he ovat tärkeä osa kotimaisen leivän tuotantoa.

”Myllärimme jauhavat viljasta valmiita jauho- ja lesetuotteita. Myllystä valmiit seokset matkaavat edelleen leipomoihimme ja myymäläleipomoihimme, joissa leipurimme leipovat niistä tuoretta leipää”, Jarkko Arrajoki sanoo. 

Raaka-ainevalinnat suunnitellaan tarkasti

Fazer_Maria_45_1080x1350px.jpgFazerilla leipurin työ voi olla hyvin erilaista riippuen siitä, työskenteleekö isossa leipomossa Vantaalla, Lahdessa tai Lappeenrannassa vai myymäläleipomossa, joita on jo 112 ruokakauppojen sisällä ympäri maata.

”Isoissa leipomoissamme taikina valmistetaan suurissa padoissa ja leivontalaitteisto hoitaa muotoilun, kun taas myymäläleipomoissamme artesaanileipurit muotoilevat taikinan käsin. Työ on erilaista, mutta vaatii aina leivonnan ammattitaitoa”, leipuri Maria Malinen kertoo.

Maria työskentelee Vantaan leipomolla tuotekehittäjänä. Hänen käsissään on syntynyt esimerkiksi Puikula Pehmeämpi 100kaura -leivän resepti.

”Tuotekehitystä ei tehdä vain paperilla, vaan se vaatii kokeilua ja leipomisen kemian tuntemusta – leivon useita tunteja viikossa. Suunnittelemme raaka-ainevalinnat hyvin tarkasti ja meillä on toimittajille korkeat laatu- ja vastuullisuuskriteerit. Minulle leivän kotimaisuus on ilon ja ylpeyden aihe.”

Vastuullisuusteot tehdään yhdessä

Fazer_Marko_45_1080x1350px.jpgKeskiverto suomalainen syö noin 34 kiloa kotimaista leipää vuodessa – eikä Fazer Leipomoiden toimitusjohtaja Marko Bergholm ole poikkeus.

”Olen syönyt kotimaista ruisleipää pikkupojasta saakka. Leipä kuuluu vahvasti suomalaiseen ruokakulttuuriin, joten ei ole ihme, että kolme neljäsosaa syö sitä ainakin palan päivässä”, Marko sanoo.

Sopimusviljelijämme, myllärimme ja leipurimme ­ovat todellisia leipäkonkareita, jotka tekevät työtä sen eteen, että kotimainen tuore leipä löytää tiensä miljoonien suomalaisten ruokapöytiin joka päivä.

Tuotannon ympäristövaikutusten huomioiminen on vastuunkantoa koko yhteiskunnasta. Pidämme toimintamme ja tuotantoketjumme läpinäkyvinä. Olemme suuri työllistäjä, ja edustamme arvoja, jotka kestävät tulevinakin vuosikymmeninä.

”Minusta on arvokasta, että meillä on kotimaisen leivän valmistamiseen tarvittavaa osaamista aina pellolta pöytään saakka. Kannamme vastuuta raaka-ainehankinnoistamme ja käytämme kotimaista viljaa. Kehitämme myös viljelijöiden kanssa entistä ympäristöystävällisempää viljelyä, jota kutsumme Fazerin Viljavisioksi. Tavoitteenamme on, että vuoteen 2025 mennessä kaikki käyttämämme vilja täyttää Viljavisiossa määritellyt kestävän viljelyn periaatteet.”

Täällä leivomme

Lähes kaikki Fazerin leivät leivotaan Suomessa – kotimaisuusasteemme on erittäin korkea. Kotimaassa myytävästä leivästä leivomme 94 % Suomessa. Suomalaisten suosikkileivät kuten Fazer Puikulat, Fazer Paahdot, Reissumiehet ja Jälkiuunileivät valmistuvat kotimaisesta viljasta ja kotimaisella työllä ja osaamisella. Työllistämme leipomoissamme yli 1600 suomalaista.

Fazerilla on ns. isoja leipomoita Vantaalla, Lappeenrannassa ja Lahdessa kaksi kappaletta; Oululaisen ja Vuohelan gluteeniton leipomo. Lisäksi meillä on 112 myymäläleipomoa ruokakaupoissa ympäri Suomea, jotka on helppo tunnistaa Fazer Leipurit -brändistä. Myymäläleipomoissa Fazerin leipurit aloittavat päivän taikinoiden teolla ja leipovat joka päivä tuoretta leipää käsin leivonnan perinteitä kunnioittaen. Muutamat yksittäiset valikoimassamme olevat tuotteet leivotaan Fazerin Ruotsin, Latvian tai Liettuan leipomoissa, sopivan leivontalaitteiston vuoksi. Kaikissa Fazerin leipomoissa on samat, korkeat laatustandardit kansainvälisesti.

Valmistamme Suomessa noin 145 miljoonaa leipäpakettia vuodessa, jotka on leivottu 100-prosenttisesti kotimaisesta viljasta, oman myllyn jauhoista. Leipomoissamme valmistuu tuoretta leipää viikon jokaisena päivänä, ja toimitamme sitä noin 3000 kauppaan aina Hangosta Utsjoelle saakka.